Puheterapeutti lapsen puhumattomuuteen liittyvän ensitiedon antajana.
Lehtonen, Anna (2016-09-28)
Puheterapeutti lapsen puhumattomuuteen liittyvän ensitiedon antajana.
Lehtonen, Anna
(28.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista ensitietoa neuvolan puheterapeutit antavat perheelle lapsen puhumattomuuteen tai puheen kehityksen viivästymiseen liittyen, millaisia tunteita lapsen vanhemmat ilmaisevat ensitietotilanteissa ja millaisia vuorovaikutukseen liittyviä valintoja puheterapeutit tekevät ensitietotilanteissa.
Ensitiedolla tarkoitetaan tietoa, jota asiakkaalle ja tarvittaessa hänen läheisilleen annetaan vakavan sairauden tai vammaisuuden selvitessä. Aikaisempi ensitietotutkimus on keskittynyt kuvaamaan pääasiassa lääkäreiden ensitietotilanteita. Puheterapeutteja ensitiedon antajina ei aikaisemmin ole tutkittu Suomessa.
Aineistona käytetään kymmentä puheterapeutin teemahaastattelua. Teemahaastattelurunko rakentuu ensitietoprosessia yleisesti kartoittavista kysymyksistä, ensitiedon asiasisältöä koskevista kysymyksistä sekä ensitietotilanteiden vuorovaikutusta ja tilanteissa ilmeneviä tunteita käsittelevistä kysymyksistä.
Haastatellut puheterapeutit kuvaavat ensitietoa tiedon antamisena ja perheen kohtaamisena. Haastatteluiden perusteella vuorovaikutus ja sen laatu nousee enstitietotilanteiden keskiöön. Ensitietotilanteissa viriää erilaisia, vaikeitakin tunteita, joihin puheterapeutin tulee mukauttaa oma vuorovaikutuksensa. Empaattinen, asiakkaan tilannetta myötäelävä ja asiakkaan näkemyksiä kunnioittava asenne muodostaa haastatteluaineiston perusteella onnistuneen ensitietotilanteen perustan. Perheen lähtökohtien huomioonottaminen, luottamuksen rakentuminen ja toiveikkuuden virittäminen ovat haastateltujen puheterapeuttien kuvauksessa onnistuneen ensitietotilanteen päämääriä.
Ensitiedolla tarkoitetaan tietoa, jota asiakkaalle ja tarvittaessa hänen läheisilleen annetaan vakavan sairauden tai vammaisuuden selvitessä. Aikaisempi ensitietotutkimus on keskittynyt kuvaamaan pääasiassa lääkäreiden ensitietotilanteita. Puheterapeutteja ensitiedon antajina ei aikaisemmin ole tutkittu Suomessa.
Aineistona käytetään kymmentä puheterapeutin teemahaastattelua. Teemahaastattelurunko rakentuu ensitietoprosessia yleisesti kartoittavista kysymyksistä, ensitiedon asiasisältöä koskevista kysymyksistä sekä ensitietotilanteiden vuorovaikutusta ja tilanteissa ilmeneviä tunteita käsittelevistä kysymyksistä.
Haastatellut puheterapeutit kuvaavat ensitietoa tiedon antamisena ja perheen kohtaamisena. Haastatteluiden perusteella vuorovaikutus ja sen laatu nousee enstitietotilanteiden keskiöön. Ensitietotilanteissa viriää erilaisia, vaikeitakin tunteita, joihin puheterapeutin tulee mukauttaa oma vuorovaikutuksensa. Empaattinen, asiakkaan tilannetta myötäelävä ja asiakkaan näkemyksiä kunnioittava asenne muodostaa haastatteluaineiston perusteella onnistuneen ensitietotilanteen perustan. Perheen lähtökohtien huomioonottaminen, luottamuksen rakentuminen ja toiveikkuuden virittäminen ovat haastateltujen puheterapeuttien kuvauksessa onnistuneen ensitietotilanteen päämääriä.