Mikrobinäytteen merkitys hammasperäisen infektion hoidossa
Gaebler, Jeremias (2016-10-04)
Mikrobinäytteen merkitys hammasperäisen infektion hoidossa
Gaebler, Jeremias
(04.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän kirjallisen työn tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus syvistä hammasperäisistä infektioista sekä niiden hoidosta ja luoda retrospektiivinen katsaus TYKS:n suu- ja leukasairauksien klinikan potilastapauksiin vuosilta 2013 ja 2014. Potilastapausten perusteella oli tarkoitus tarkastella uuden mikrobiviljelymenetelmän toimivuutta ja kirjoittaa tästä erillinen artikkeli kotimaiseen julkaisuun.
Kirjallisuuskatsauksen aineistona olivat kotimaiset ja kansainväliset artikkelit, jotka käsittelivät syviä hammasperäisiä infektioita, niiden hoitoa ja tulehduksista otettuja mikrobiviljelyjä. Potilastekstit arvioitiin etukäteen määritettyjen kriteerien perusteella ja relevantit tapaukset otettiin mukaan aineistoon. Kunkin potilaan tiedot koottiin vakioituun kaavakkeeseen. Näillä potilailla oli pään- tai kaulan alueen infektio, josta oli otettu bakteeriviljelynäyte ja jonka hoitona oli ollut antibioottilääkitys. Potilasaineistosta tehtiin tilastollinen katsaus.
Kriteerit täyttäviä potilastapauksia oli 54. Potilaiden keski-ikä oli 41,9 vuotta (vaihteluväli 8-89 v.) ja heistä naisia oli 44,4 % ja miehiä 55,6 %. Aineistossa oli vain 7 tapausta, jossa antibioottia jouduttiin kohdentamaan mikrobiviljelyn vastauksen perusteella, empiirinen antibioottien valinta on useimmiten onnistunut hyvin. Tilastosta käyvät ilmi bakteerikantojen herkkyydet ja resistenssit eri antibiooteille. Aerobisten bakteerien resistenssit klindamysiinille ja penisilliinille olivat verrattaen korkeat. Suurin osa bakteereista oli sensitiivinen amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmälle. Aerobisten kasvustojen herkkyysmääritykset valmistuivat anaerobisten kasvustojen vastaavia nopeammin.
Kirjallisuuskatsauksen aineistona olivat kotimaiset ja kansainväliset artikkelit, jotka käsittelivät syviä hammasperäisiä infektioita, niiden hoitoa ja tulehduksista otettuja mikrobiviljelyjä. Potilastekstit arvioitiin etukäteen määritettyjen kriteerien perusteella ja relevantit tapaukset otettiin mukaan aineistoon. Kunkin potilaan tiedot koottiin vakioituun kaavakkeeseen. Näillä potilailla oli pään- tai kaulan alueen infektio, josta oli otettu bakteeriviljelynäyte ja jonka hoitona oli ollut antibioottilääkitys. Potilasaineistosta tehtiin tilastollinen katsaus.
Kriteerit täyttäviä potilastapauksia oli 54. Potilaiden keski-ikä oli 41,9 vuotta (vaihteluväli 8-89 v.) ja heistä naisia oli 44,4 % ja miehiä 55,6 %. Aineistossa oli vain 7 tapausta, jossa antibioottia jouduttiin kohdentamaan mikrobiviljelyn vastauksen perusteella, empiirinen antibioottien valinta on useimmiten onnistunut hyvin. Tilastosta käyvät ilmi bakteerikantojen herkkyydet ja resistenssit eri antibiooteille. Aerobisten bakteerien resistenssit klindamysiinille ja penisilliinille olivat verrattaen korkeat. Suurin osa bakteereista oli sensitiivinen amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmälle. Aerobisten kasvustojen herkkyysmääritykset valmistuivat anaerobisten kasvustojen vastaavia nopeammin.