Kuvaajien kvalitatiivinen tulkitseminen: yleisimmät virhekäsitykset, tulkintaan vaikuttavat tekijät ja kuvaajien opetuskäyttö
Koskinen, Sanni (2016-10-04)
Kuvaajien kvalitatiivinen tulkitseminen: yleisimmät virhekäsitykset, tulkintaan vaikuttavat tekijät ja kuvaajien opetuskäyttö
Koskinen, Sanni
(04.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee kuvaajien tulkintaan vaikuttavia tekijöitä sekä tulkintataitoihin liitettyjä yleisimpiä ongelmakohtia ja virhekäsityksiä. Teoriaosassa perehdytään kuvaajien merkitykseen yhteiskunnassa, niiden esiintymiseen uusimmissa opetussuunnitelmien perusteissa sekä kirjallisuudessa esiintyviin teorioihin ja tutkimustuloksiin 1980-luvulta lähtien. Siinä esitellään kuvaajan tulkitsijan kognitiivisten kykyjen, ennakkotietojen, kuvaajan ominaisuuksien ja tulkintaympäristön vaikutuksia kuvaajien tulkintaan. Myös kuvaajien tulkinnan opettamista ja kuvaajien käyttöä opetusvälineenä käsitellään kirjallisuuden avulla.
Tutkielman kokeellinen osa sisältää 13–18-vuotiaille teetetyn käyrien kvalitatiivista tulkintaa mittaavan testin ja verkkomateriaalin opetuskäyttökokeilun. Testi teetettiin syksyllä 2015 varsinaissuomalaisissa oppilaitoksissa 149 yläkoululaiselle ja lukiolaiselle sekä 34 Turun yliopiston ensimmäisen vuoden fysiikan opiskelijalle. Testi sisälsi 17 monivalintatehtävää, joissa käytettiin kontekstittomia testiä varten valmistettuja kuvaajia. Tutkimusta varten tehty opetusmateriaali koostui itsenäisesti suoritettavista tutoriaaleista, joiden tavoitteena oli tarjota oppilaille vaiheittainen malli kuvaajien kvalitatiiviseen tulkintaan. Helppokäyttöinen materiaali suunniteltiin laaja-alaiseen käyttöön tukemaan monilukutaidon kehittymistä useissa eri oppiaineissa. Opetusmetriaalin suoritti ensimmäisen testin tehneistä 56 yhdeksäsluokkalaista ja lukiolaista. Oppimistuloksia mittaamaan ryhmille teetettiin opetuskokeilun jälkeen vertailutesti.
Tutkimus osoitti, että yläkoululaisilla ja lukiolaisilla on huomattavia puutteita käyrien tulkintataidoissa, ja puutteet vastaavat kirjallisuudessa esitettyjä yleisimpiä virhekäsityksiä. Testissä eniten esiintyneet ongelmat olivat kuvaajan virheellinen tulkitseminen kuvana tapahtumasta tai reitistä ja käyrän kulmakertoimen sekoittaminen sen arvoon. Verkko-opetusmateriaali onnistui nopeassa ja helpossa käytettävyydessä. Testiryhmät arvioivat sen mielekkääksi ja hyödylliseksi. Kuitenkaan vertailutestituloksien parannukset eivät olleet merkittäviä kuin yksittäisillä henkilöillä ja osassa testitehtäviä ottaen huomioon testiryhmän pieni koko. Tutkielmassa esitetään parannusehdotuksia sekä kuvaajien tulkintataitoja mittaavalle testille että opetusmateriaalille.
Tutkielman kokeellinen osa sisältää 13–18-vuotiaille teetetyn käyrien kvalitatiivista tulkintaa mittaavan testin ja verkkomateriaalin opetuskäyttökokeilun. Testi teetettiin syksyllä 2015 varsinaissuomalaisissa oppilaitoksissa 149 yläkoululaiselle ja lukiolaiselle sekä 34 Turun yliopiston ensimmäisen vuoden fysiikan opiskelijalle. Testi sisälsi 17 monivalintatehtävää, joissa käytettiin kontekstittomia testiä varten valmistettuja kuvaajia. Tutkimusta varten tehty opetusmateriaali koostui itsenäisesti suoritettavista tutoriaaleista, joiden tavoitteena oli tarjota oppilaille vaiheittainen malli kuvaajien kvalitatiiviseen tulkintaan. Helppokäyttöinen materiaali suunniteltiin laaja-alaiseen käyttöön tukemaan monilukutaidon kehittymistä useissa eri oppiaineissa. Opetusmetriaalin suoritti ensimmäisen testin tehneistä 56 yhdeksäsluokkalaista ja lukiolaista. Oppimistuloksia mittaamaan ryhmille teetettiin opetuskokeilun jälkeen vertailutesti.
Tutkimus osoitti, että yläkoululaisilla ja lukiolaisilla on huomattavia puutteita käyrien tulkintataidoissa, ja puutteet vastaavat kirjallisuudessa esitettyjä yleisimpiä virhekäsityksiä. Testissä eniten esiintyneet ongelmat olivat kuvaajan virheellinen tulkitseminen kuvana tapahtumasta tai reitistä ja käyrän kulmakertoimen sekoittaminen sen arvoon. Verkko-opetusmateriaali onnistui nopeassa ja helpossa käytettävyydessä. Testiryhmät arvioivat sen mielekkääksi ja hyödylliseksi. Kuitenkaan vertailutestituloksien parannukset eivät olleet merkittäviä kuin yksittäisillä henkilöillä ja osassa testitehtäviä ottaen huomioon testiryhmän pieni koko. Tutkielmassa esitetään parannusehdotuksia sekä kuvaajien tulkintataitoja mittaavalle testille että opetusmateriaalille.