Europan 7-Arkkitehtuurikilpailu. Pori ja Tampere – tavoitteet ja toteutus.
Koskinen-Koski, Johanna (2016-10-04)
Europan 7-Arkkitehtuurikilpailu. Pori ja Tampere – tavoitteet ja toteutus.
Koskinen-Koski, Johanna
(04.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Arkkitehtuurikilpailuja on maailmalla järjestetty tiettävästi jo 2500 vuoden ajan ja Suomessakin ensimmäiset kilpailut järjestettiin 1860-luvulla. Kilpailujen tarkoituksena on ollut hakea sopivaa suunnittelija tai hyvää suunnitelmaa rakennusprojektille. Kilpailukäytäntö on toiminut myös hyvänä opinpolkuna arkkitehtiopiskelijoille ja uusien innovaatioiden kehittämiskenttänä arkkitehtuurille.
Arkkitehtuurikilpailumuotoja on lukuisia ja tämän työn tarkastelun alla on ollut Europan 7-arkkitehtuurikilpailu, jonka kilpailumuotona on ideakilpailu. Ideakilpailun tavoitteena on löytää uusia ja raikkaita ehdotuksia usein alueelle, joka on koettu haastavaksi suunnittelualueeksi esimerkiksi kaupunkikuvallisesti merkittävän sijainnin tai haastavien ympäristöolosuhteiden vuoksi. Ideakilpailun voittajaehdotuksen pohjalta on tarkoitus jatkaa tarkempien suunnitelmien laatimista.
Arkkitehtuuriin liittyy monia vahvoja instituutioita, jotka vaikuttavat omilla intresseillään suunnitteluun ja sen seurauksena tapahtuvaan toteutukseen. Tässä työssä ensimmäisenä tarkastelun kohteena on instituutioiden vaikutus kilpailuihin, miksi kilpailuihin osallistutaan, mitä tavoitteita asetetaan, kuka nuo tavoitteet laatii, minkälaisia ovat kilpailujen säännöt/kilpailuohjelmat ja miten tuomaristo toimii. Myös kilpailuun osallistuneiden arkkitehtien tavoitteita ja näkemyksiä kilpailulle on tuotu esiin. Toisena tarkastelun kohteena on kilpailun jälkeen seurannut kilpailualueen toteuttamisen prosessi. Miten kilpailuun kohdistuneet tavoitteet toteutuvat vai jäävätkö ne esimerkiksi kokonaan toteutumatta. Kuka kilpailualueen toteutuksesta päättää ja kenen ehdoilla toteutus tapahtuu.
Työn perustana on laadullinen vertaileva tapaustutkimus, jonka puitteissa kilpailun tavoitteista ja toteutuksesta on tehty sekä kilpailun sisäistä vertailua että Porin ja Tampereen kilpailujen välistä keskinäistä, ulkoista vertailua. Ulkoista vertailua on tehty myös Europan-organisaation ja Porin kilpailun sekä Europan-organisaation ja Tampereen kilpailun välillä.
Europan-arkkitehtuurikilpailuihin osallistutaan usein Europan Suomi Finlandin pyynnöstä. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi ja usein suurimpia kuntia/kaupunkeja pyydetään osallistumaan kilpailuun. Kilpailuun ryhdytäänkin usein ilman selkeää tarvetta ja kilpailualueen toteutuksesta vastaa kilpailun jälkeen taho, joka ei ole ollut mukana kilpailun järjestämisestä. Tästä syystä voittaneen kilpailuehdotuksen laatineet arkkitehdit jäävät usein ilman jatkotoimeksiantoa.
Arkkitehtuurikilpailumuotoja on lukuisia ja tämän työn tarkastelun alla on ollut Europan 7-arkkitehtuurikilpailu, jonka kilpailumuotona on ideakilpailu. Ideakilpailun tavoitteena on löytää uusia ja raikkaita ehdotuksia usein alueelle, joka on koettu haastavaksi suunnittelualueeksi esimerkiksi kaupunkikuvallisesti merkittävän sijainnin tai haastavien ympäristöolosuhteiden vuoksi. Ideakilpailun voittajaehdotuksen pohjalta on tarkoitus jatkaa tarkempien suunnitelmien laatimista.
Arkkitehtuuriin liittyy monia vahvoja instituutioita, jotka vaikuttavat omilla intresseillään suunnitteluun ja sen seurauksena tapahtuvaan toteutukseen. Tässä työssä ensimmäisenä tarkastelun kohteena on instituutioiden vaikutus kilpailuihin, miksi kilpailuihin osallistutaan, mitä tavoitteita asetetaan, kuka nuo tavoitteet laatii, minkälaisia ovat kilpailujen säännöt/kilpailuohjelmat ja miten tuomaristo toimii. Myös kilpailuun osallistuneiden arkkitehtien tavoitteita ja näkemyksiä kilpailulle on tuotu esiin. Toisena tarkastelun kohteena on kilpailun jälkeen seurannut kilpailualueen toteuttamisen prosessi. Miten kilpailuun kohdistuneet tavoitteet toteutuvat vai jäävätkö ne esimerkiksi kokonaan toteutumatta. Kuka kilpailualueen toteutuksesta päättää ja kenen ehdoilla toteutus tapahtuu.
Työn perustana on laadullinen vertaileva tapaustutkimus, jonka puitteissa kilpailun tavoitteista ja toteutuksesta on tehty sekä kilpailun sisäistä vertailua että Porin ja Tampereen kilpailujen välistä keskinäistä, ulkoista vertailua. Ulkoista vertailua on tehty myös Europan-organisaation ja Porin kilpailun sekä Europan-organisaation ja Tampereen kilpailun välillä.
Europan-arkkitehtuurikilpailuihin osallistutaan usein Europan Suomi Finlandin pyynnöstä. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi ja usein suurimpia kuntia/kaupunkeja pyydetään osallistumaan kilpailuun. Kilpailuun ryhdytäänkin usein ilman selkeää tarvetta ja kilpailualueen toteutuksesta vastaa kilpailun jälkeen taho, joka ei ole ollut mukana kilpailun järjestämisestä. Tästä syystä voittaneen kilpailuehdotuksen laatineet arkkitehdit jäävät usein ilman jatkotoimeksiantoa.