Lapsen digitaalinen jalanjälki. Nettikeskustelijoiden näkökulmia
Nupponen, Evita (2016-10-04)
Lapsen digitaalinen jalanjälki. Nettikeskustelijoiden näkökulmia
Nupponen, Evita
(04.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lasten tietojen julkaisemiseen internetissä suhtaudutaan, tunnistetaanko julkaisemiseen mahdollisesti liittyviä oikeudellisia tai muita ongelmia ja välitetäänkö niistä, sekä muuttuuko suhtautuminen, mikäli aineisto on lapsen itsensä julkaisemaa.
Primaariaineistona on käytetty internetin kahdelta avoimelta keskustelupalstalta kerättyjä keskusteluketjuja, jotka on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla käyttäen teemoittelua. Toissijaisena aineistona on käytetty aihetta sivuavaa tutkimusta ja muuta kirjallisuutta.
Lasten tietojen julkaisemisen suhteen keskustelijat jakaantuivat kolmeen pääryhmään: kielteisesti ja myönteisesti suhtautuviin, sekä välinpitämättömiin.
Valtaosa aineiston keskustelijoista suhtautui lapsen tietojen julkaisemiseen vähintäänkin varauksellisesti. Kantaa perusteltiin internetiin syötetyn tiedon ikuisuudella ja sen hallinnan menettämisellä. Myös lapsen yksityisyyden suojaaminen ja hänen itsemääräämisoikeutensa olivat keskeisiä perusteita. Digitaalisen jalanjäljen kasvattaminen ja verkkoidentiteetin luominen tulee jättää lapselle, sitten kun hän itse on siihen valmis.
Myönteisesti suhtautuvat kokivat sosiaalisen median nykyaikaiseksi tavaksi ylläpitää suhteita ja vaihtaa kuulumisia sukulaisten ja muiden läheisten kanssa. He tiedostivat julkaisemiseen liittyviä ongelmia ja ottivat ne vakavasti, mutta kokivat, että huolehtimalla yksityisyysasetuksista, oikeilla kaverivalinnoilla ja harkitulla julkaisemisella lapsen tietojen julkaiseminen sosiaalisessa mediassa on turvallista ja hyväksyttävää.
Välinpitämättömät tai huolettomat eivät olleet ajatelleet asiaa tai eivät yksinkertaisesti välittäneet mahdollisista riskeistä tai lapsen mielipiteestä.
Primaariaineistona on käytetty internetin kahdelta avoimelta keskustelupalstalta kerättyjä keskusteluketjuja, jotka on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla käyttäen teemoittelua. Toissijaisena aineistona on käytetty aihetta sivuavaa tutkimusta ja muuta kirjallisuutta.
Lasten tietojen julkaisemisen suhteen keskustelijat jakaantuivat kolmeen pääryhmään: kielteisesti ja myönteisesti suhtautuviin, sekä välinpitämättömiin.
Valtaosa aineiston keskustelijoista suhtautui lapsen tietojen julkaisemiseen vähintäänkin varauksellisesti. Kantaa perusteltiin internetiin syötetyn tiedon ikuisuudella ja sen hallinnan menettämisellä. Myös lapsen yksityisyyden suojaaminen ja hänen itsemääräämisoikeutensa olivat keskeisiä perusteita. Digitaalisen jalanjäljen kasvattaminen ja verkkoidentiteetin luominen tulee jättää lapselle, sitten kun hän itse on siihen valmis.
Myönteisesti suhtautuvat kokivat sosiaalisen median nykyaikaiseksi tavaksi ylläpitää suhteita ja vaihtaa kuulumisia sukulaisten ja muiden läheisten kanssa. He tiedostivat julkaisemiseen liittyviä ongelmia ja ottivat ne vakavasti, mutta kokivat, että huolehtimalla yksityisyysasetuksista, oikeilla kaverivalinnoilla ja harkitulla julkaisemisella lapsen tietojen julkaiseminen sosiaalisessa mediassa on turvallista ja hyväksyttävää.
Välinpitämättömät tai huolettomat eivät olleet ajatelleet asiaa tai eivät yksinkertaisesti välittäneet mahdollisista riskeistä tai lapsen mielipiteestä.