Mobiililaboratorio
Tolmunen, Tiina (2016-10-04)
Mobiililaboratorio
Tolmunen, Tiina
(04.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on osa mobiilien LUMA-laboratorioiden kehittämisprojektia. Tutkimuksessa pilotoitiin Vernierin antureista, LabQuest 2 -tiedonkeräimistä ja iPad mini -tableteista koostuvan mobiililaboratorion käyttökokeilu kahdessa eri yläkoulussa. Pilotointi yhdistää uuden mobiili-teknologian integroimisen luonnontieteellisillä mittauksilla osaksi eheyttävää opetusta. Mobiililaboratorion käyttöä kokeillaan luokkahuoneen ulkopuolella autenttisessa ympäristössä tapahtuvan yhteisöllisen ja tutkivan oppimisen työkaluna.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kvalitatiivisena tapaustutkimuksena mobiililabora-torion mahdollisuudet opetuskäytössä. Tutkimuksessa perehdytään siihen, mitä lisäarvoa tieto- ja viestintäteknologisia taitoja vaativa mobiililaboratorio tuo opetukseen ja oppimiseen. Mobiililaboratorion tulevaisuuden vastaavanlaisia projekteja varten raportoidaan mitä haasteita ja onnistumisia pilotoinneissa kohdattaan. Tutkimuksessa selvitetään millaiseksi oppilaat ja opettajat kokivat teknologiaa ja oppiaineita integroivan oppimiskokonaisuuden.
Pilotointi suoritettiin toukokuussa kahden yläkoululuokan kanssa. Ensimmäisenä tutkimus-kohteena oli 7. luokka, jossa oli 23 oppilasta. Toinen tutkimuskohde oli 12 oppilaan 9. luokka. Aineiston pääkeruumenetelmät olivat osallistuva havainnointi ja teemahaastattelut.
Tutkimus osoitti, että mobiililaboratorion käyttö oli oppilaille helppoa ja mielekästä. He oppivat käytön nopeasti ja kokivat luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvan tutkivan oppimisen kiinnostavaksi ja motivoivaksi. Suurimmalla osalla oppilaista oli mobiililaboratorion parissa kivaa, jolloin oppiminenkin tapahtui myönteisessä valossa. Mobiilioppimisella oli paikkansa perinteisempien opetusmenetelmien joukossa.
Molemmissa pilotoinneissa kohdattiin teknisiä ongelmia niin internetyhteyden kuin GPS-signaalin kanssa. Tutkimus osoitti kuitenkin, että suurimmat esteet kenttätyöskentelylle yhdessä mobiiliteknologian kanssa ovat koulujärjestelmässä. Opettajilla ei riitä aika ja energia uusien välineiden opettelemiseen sekä ryhmän siirtämiseen ja hallintaan luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa tutkivaa oppimista varten. Lisäksi raha, resurssit ja tarvittava tuki koettiin kenttätyöskentelyn, integraation ja teknologian hyödyntämisen esteinä.
Pääasiassa tutkimustulokset olivat myönteisiä. Mobiililaboratorio tarjosi oppilaalle ja opettajalle mahdollisuuden työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä niin koulussa kuin koulun ulkopuolella. Mobiililaboratorio innosti ja motivoi oppilaita sekä toi toivottua vaihtelua opetukseen.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kvalitatiivisena tapaustutkimuksena mobiililabora-torion mahdollisuudet opetuskäytössä. Tutkimuksessa perehdytään siihen, mitä lisäarvoa tieto- ja viestintäteknologisia taitoja vaativa mobiililaboratorio tuo opetukseen ja oppimiseen. Mobiililaboratorion tulevaisuuden vastaavanlaisia projekteja varten raportoidaan mitä haasteita ja onnistumisia pilotoinneissa kohdattaan. Tutkimuksessa selvitetään millaiseksi oppilaat ja opettajat kokivat teknologiaa ja oppiaineita integroivan oppimiskokonaisuuden.
Pilotointi suoritettiin toukokuussa kahden yläkoululuokan kanssa. Ensimmäisenä tutkimus-kohteena oli 7. luokka, jossa oli 23 oppilasta. Toinen tutkimuskohde oli 12 oppilaan 9. luokka. Aineiston pääkeruumenetelmät olivat osallistuva havainnointi ja teemahaastattelut.
Tutkimus osoitti, että mobiililaboratorion käyttö oli oppilaille helppoa ja mielekästä. He oppivat käytön nopeasti ja kokivat luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvan tutkivan oppimisen kiinnostavaksi ja motivoivaksi. Suurimmalla osalla oppilaista oli mobiililaboratorion parissa kivaa, jolloin oppiminenkin tapahtui myönteisessä valossa. Mobiilioppimisella oli paikkansa perinteisempien opetusmenetelmien joukossa.
Molemmissa pilotoinneissa kohdattiin teknisiä ongelmia niin internetyhteyden kuin GPS-signaalin kanssa. Tutkimus osoitti kuitenkin, että suurimmat esteet kenttätyöskentelylle yhdessä mobiiliteknologian kanssa ovat koulujärjestelmässä. Opettajilla ei riitä aika ja energia uusien välineiden opettelemiseen sekä ryhmän siirtämiseen ja hallintaan luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa tutkivaa oppimista varten. Lisäksi raha, resurssit ja tarvittava tuki koettiin kenttätyöskentelyn, integraation ja teknologian hyödyntämisen esteinä.
Pääasiassa tutkimustulokset olivat myönteisiä. Mobiililaboratorio tarjosi oppilaalle ja opettajalle mahdollisuuden työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä niin koulussa kuin koulun ulkopuolella. Mobiililaboratorio innosti ja motivoi oppilaita sekä toi toivottua vaihtelua opetukseen.