Virheet ja korvaetu varjostustehtävässä. Tutkimus opiskelijoiden shadowing-tuotoksista
Hakala, Saija (2016-10-06)
Virheet ja korvaetu varjostustehtävässä. Tutkimus opiskelijoiden shadowing-tuotoksista
Hakala, Saija
(06.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee shadowing-tehtävässä esiintyviä ilmiöitä. Tutkin, minkälaiset virheet ovat tulkkiopiskelijoiden shadowing-tuotoksissa yleisimpiä ja harvinaisimpia, sekä tarkastelen mahdollista toispuoleisen korvaedun olemassaoloa.
Tutkielmani empiirinen osuus toteutettiin shadowing-kokeella, jossa koehenkilöt toistivat kuulemaansa suomenkielistä lähdemateriaalia mahdollisimman tarkasti. Koehenkilöt kuuntelivat yhden lähdeviestin kummallakin korvallaan, ja heidän puhetuotoksensa äänitettiin, jotta niitä voitiin jälkeenpäin vertailla keskenään.
Tavoitteenani oli selvittää, onko tulkkiopiskelijoille edullisempaa käyttää oikeaa tai vasenta korvaa shadowing-kokeessa, ja voidaanko tulkin korvaisuutta ennustaa hänen muista toimintatavoistaan, kuten normaalista tulkkaustavasta tai puhelimen käytöstä. Puhetuotoksia tarkasteltiin erityisesti Doreen Kimuran right-ear advantage -teorian valossa. Lisäksi tuotoksissa esiintyvät virheet luokiteltiin virhetyypeittäin kymmeneen eri kategoriaan. Virhekategoriat ovat: väärin ääntäminen, pois jättäminen, lisääminen, kangertelu, toistaminen, kongruenssivirhe, epäröiminen, korvaaminen, tiivistäminen ja käänteinen sanajärjestys.
Tulokset eivät osoittaneet kummankaan puoleista korvaetua. Osa koehenkilöistä suoriutui kokeesta paremmin kuunnellessaan lähdeviestiä vasemmalla korvallaan, osa paremmin kuunnellessaan sitä oikealla. Osa puolestaan suoriutui täsmälleen yhtä hyvin kummallakin korvallaan. Tyypillisistä shadowing-virheistä saatiin sen sijaan selviä tuloksia. Virheet voitiin jakaa kahteen ryhmään: usein esiintyviin ja harvinaisiin virheisiin. Tämä kahtiajako näkyi kaikkien koehenkilöiden puhetuotoksissa. Virheistä kaikkein yleisimpiä olivat poisjättäminen, kangertelu ja väärin ääntäminen.
Kokeen perustella voidaan todeta, että shadowing-tuotoksen laatuun vaikuttavat monet eri tekijät, eikä oikealla tai vasemmalla korvalla näytä olevan prosessointietua tämän tyyppisessä tehtävässä. Sen sijaan henkilön luontaiset tai harjoittelun avulla kehittyneet kyvyt ovat merkittävässä roolissa laadukkaaseen lopputulokseen pyrittäessä.
Tutkielmani empiirinen osuus toteutettiin shadowing-kokeella, jossa koehenkilöt toistivat kuulemaansa suomenkielistä lähdemateriaalia mahdollisimman tarkasti. Koehenkilöt kuuntelivat yhden lähdeviestin kummallakin korvallaan, ja heidän puhetuotoksensa äänitettiin, jotta niitä voitiin jälkeenpäin vertailla keskenään.
Tavoitteenani oli selvittää, onko tulkkiopiskelijoille edullisempaa käyttää oikeaa tai vasenta korvaa shadowing-kokeessa, ja voidaanko tulkin korvaisuutta ennustaa hänen muista toimintatavoistaan, kuten normaalista tulkkaustavasta tai puhelimen käytöstä. Puhetuotoksia tarkasteltiin erityisesti Doreen Kimuran right-ear advantage -teorian valossa. Lisäksi tuotoksissa esiintyvät virheet luokiteltiin virhetyypeittäin kymmeneen eri kategoriaan. Virhekategoriat ovat: väärin ääntäminen, pois jättäminen, lisääminen, kangertelu, toistaminen, kongruenssivirhe, epäröiminen, korvaaminen, tiivistäminen ja käänteinen sanajärjestys.
Tulokset eivät osoittaneet kummankaan puoleista korvaetua. Osa koehenkilöistä suoriutui kokeesta paremmin kuunnellessaan lähdeviestiä vasemmalla korvallaan, osa paremmin kuunnellessaan sitä oikealla. Osa puolestaan suoriutui täsmälleen yhtä hyvin kummallakin korvallaan. Tyypillisistä shadowing-virheistä saatiin sen sijaan selviä tuloksia. Virheet voitiin jakaa kahteen ryhmään: usein esiintyviin ja harvinaisiin virheisiin. Tämä kahtiajako näkyi kaikkien koehenkilöiden puhetuotoksissa. Virheistä kaikkein yleisimpiä olivat poisjättäminen, kangertelu ja väärin ääntäminen.
Kokeen perustella voidaan todeta, että shadowing-tuotoksen laatuun vaikuttavat monet eri tekijät, eikä oikealla tai vasemmalla korvalla näytä olevan prosessointietua tämän tyyppisessä tehtävässä. Sen sijaan henkilön luontaiset tai harjoittelun avulla kehittyneet kyvyt ovat merkittävässä roolissa laadukkaaseen lopputulokseen pyrittäessä.