Pohjoissaamen ja suomen kielen nominaalisten verbimuotojen vertailu
Dohnalová, Marie (2016-10-18)
Pohjoissaamen ja suomen kielen nominaalisten verbimuotojen vertailu
Dohnalová, Marie
(18.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoite on vertailla pohjoissaamen ja suomen kielen nominaalisia verbimuotoja synkronisesta näkökulmasta. Tarkoituksena on morfologisesti määritellä tutkittavien kielten nominaaliset verbimuodot, esitellä esimerkeillä pohjoissaamen nominaalisten verbimuotojen käyttöä ja verrata siihen suomenkielisiä nominaalisia verbimuotoja. Luokittelen pohjoissaamen ja suomen kielen nominaaliset verbimuodot yleisten kriteerien perusteella. Tämän ohella muodostan havainnollisen asetelman nominaalisista verbimuodoista ja niiden käytöstä. Tutkimukseni on morfologinen sekä vertaileva. Sen teoreettinen osa perustuu pääosin Jussi Ylikosken nominaalisia verbimuotoja käsitteleviin teoksiin.
Analyysin perusteella voidaan todeta, että vaikka suomen kielen nominaaliset verbimuodot eroavat määrältään ja morfologisesti pohjoissaamen kielen muodoista, käytännössä on aina mahdollista löytää muodoille vastineet, eli kun saamessa käytetään yhtä nominaalista verbimuotoa, suomessa sitä korvaa toinen. Joskus muodot ovat jopa suoria käännösvastineita.
Tutkimuksen tuloksina on kaksi pohjoissaamen ja suomen kielen infiniittisten verbimuotojen yksinkertaistettua luetteloa. Toisesta näkyy, mitkä suomen kielen muodot vastaavat pohjoissaamen verbimuotoja tutkielman teoreettisen osan perusteella. Toisesta taas näkyy, vastaavatko nämä samat muodot pohjoissaamen muotoja käytännössäkin ja mitkä muut muodot voivat esiintyä suomen kielen käännöksissä. Kyse on johdonmukaisista luetteloista, joista helposti hahmottaa, mitä infiniittiset verbimuodot ovat ja miten niitä pohjoissaamen ja suomen kielessä muodostetaan. Tuloksena on myös tutkittujen esimerkkien uudistettu glossaus, sillä käytettyjen korpusten ja analyysiohjelman glossaukset osoittautuivat liian monimutkaisiksi, osittain jopa käsittämättömiksi sekä harhaanjohtaviksi.
Tutkimuksesta on hyötyä henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita saamen tai suomen kielestä ja sen verbimuodoista. Tutkimukseni helpottaa sekä pohjoissaamen että suomen kielen nominaalisten verbimuotojen muodon ja käytön ymmärtämistä ja oppimista. Tämä tutkielma on hyödyllinen äidinkieleltään suomenkielisille pohjoissaamen opiskelijoille, äidinkieleltään saamenkielisille suomen opiskelijoille, kääntäjille ja tutkijoille.
Analyysin perusteella voidaan todeta, että vaikka suomen kielen nominaaliset verbimuodot eroavat määrältään ja morfologisesti pohjoissaamen kielen muodoista, käytännössä on aina mahdollista löytää muodoille vastineet, eli kun saamessa käytetään yhtä nominaalista verbimuotoa, suomessa sitä korvaa toinen. Joskus muodot ovat jopa suoria käännösvastineita.
Tutkimuksen tuloksina on kaksi pohjoissaamen ja suomen kielen infiniittisten verbimuotojen yksinkertaistettua luetteloa. Toisesta näkyy, mitkä suomen kielen muodot vastaavat pohjoissaamen verbimuotoja tutkielman teoreettisen osan perusteella. Toisesta taas näkyy, vastaavatko nämä samat muodot pohjoissaamen muotoja käytännössäkin ja mitkä muut muodot voivat esiintyä suomen kielen käännöksissä. Kyse on johdonmukaisista luetteloista, joista helposti hahmottaa, mitä infiniittiset verbimuodot ovat ja miten niitä pohjoissaamen ja suomen kielessä muodostetaan. Tuloksena on myös tutkittujen esimerkkien uudistettu glossaus, sillä käytettyjen korpusten ja analyysiohjelman glossaukset osoittautuivat liian monimutkaisiksi, osittain jopa käsittämättömiksi sekä harhaanjohtaviksi.
Tutkimuksesta on hyötyä henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita saamen tai suomen kielestä ja sen verbimuodoista. Tutkimukseni helpottaa sekä pohjoissaamen että suomen kielen nominaalisten verbimuotojen muodon ja käytön ymmärtämistä ja oppimista. Tämä tutkielma on hyödyllinen äidinkieleltään suomenkielisille pohjoissaamen opiskelijoille, äidinkieleltään saamenkielisille suomen opiskelijoille, kääntäjille ja tutkijoille.