Turun yliopistollisessa keskussairaalassa endovaskulaarisesti hoidettujen aivoinfarktipotilaiden hoitotulokset vuosina 2013 ja 2014
Kauppi, Juha (2016-10-18)
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa endovaskulaarisesti hoidettujen aivoinfarktipotilaiden hoitotulokset vuosina 2013 ja 2014
Kauppi, Juha
(18.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Akuutin iskemisen aivoinfarktin ensisijaiseksi hoitomuodoksi on vakiintunut laskimonsisäinen liuotushoito. Liuotushoitoon liittyy vasta-aiheita ja laskimonsisäisen trombolyysin teho ei ole aina riittävä. Näissä tilanteissa voidaan kuvantamisella todettu tukos pyrkiä poistamaan mekaanisella rekanalisaatiohoidolla eli trombektomialla. Trombektomialla on todettu olevan parempi teho suurten aivoverisuonten proksimaalisissatukoksissa verrattuna liuotushoitoon. Mekaanisessa endovaskulaarihoidossa on lisäksi liuotushoitoa pidempi aikaikkuna. Hoitosuositusten mukaan trombektomia suositellaan toteuttamaan kuuden tunnin sisällä oireiden alkamisesta.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vuosina 2013-2014 endovaskulaarisella toimenpiteellä hoidettujen aivoinfarktipotilaiden ennustetta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks). Viiveet aivoinfarktin hoidossa heikentävät potilaan toipumisennustetta, jonka takia erityistä huomiota kiinnitettiin hoitoon liittyvien sairaalan sisäisten viiveiden kartoittamiseen. Tulovaiheen, hoidonaikaiset sekä seurannan tiedot kerättiin retrospektiivisesti potilastietojärjestelmästä. Potilaiden oireseurannassa käytettiin NIHSS- (National Institute of Health Stroke Scale) ja mRS-pisteytystä (Modified Rankin Scale) sekä tukoksen avautumisen arvioinnissa TICI-pisteytystä (Thrombolysis In Cerebral Infarction perfusion scale). Toimenpiteestä aiheutuvista haitoista seurattiin vuotokomplikaatioita, joista merkittävin ryhmä on ennustetta heikentävät eli symptomaattiset kallonsisäiset verenvuodot. Toimenpiteiden tiedot tallennetaan kansainväliseen SITS-rekisteriin, joka on luotu helpottamaan ja nopeuttamaan kliinisten tutkimusten tekoa sekä varmistamaan aivoinfarktin akuuttihoidon hoidon laatu.
Tutkimukseen otettiin 30 1.1.2013 – 31.12.2014 välisenä aikana mekaanisen endovaskulaarihoidon saanutta aivoinfarktipotilasta. Oireiden alkamisesta ensiapuun saapumiseen kuluneen ajan keskiarvo oli 75,3 minuuttia, mediaani 75,0 minuuttia ja keskihajonta 42,2 minuuttia. Ensiapuun saapumisesta liuotuksen aloitukseen kuluneen ajan keskiarvo oli 34,8 minuuttia, mediaani 27,0 minuuttia ja keskihajonta 24,1 minuuttia. Oireiden alkamisesta endovaskulaarisen toimenpiteen alkuun kuluneen ajan mediaani oli 177 minuuttia. Tietokonetomografian (TT) alusta endovaskulaarisen toimenpiteen alkuun kuluneen ajan mediaani oli 124 minuuttia, oireiden alusta reperfuusioon eli suonen avautumiseen kuluneen ajan mediaani 256 minuuttia, ensiapuun saapumisen ja suonen avautumisen välillä kuluneen ajan mediaani 197 minuuttia ja TT-kuvauksesta suonen avautumiseen kuluneen ajan mediaani 178 minuuttia. Tulovaiheen NIHSS-pisteytyksen mediaani oli 15 ja vuorokauden kuluttua NIHSS mediaani oli 9. TICI-pisteytyksessäsuonen avautuminen onnistui 87%:lla (n=26) trombektomiapotilaista. Kolmen kuukauden kohdalla mRS-pisteytyksen mediaani oli 4.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vuosina 2013-2014 endovaskulaarisella toimenpiteellä hoidettujen aivoinfarktipotilaiden ennustetta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks). Viiveet aivoinfarktin hoidossa heikentävät potilaan toipumisennustetta, jonka takia erityistä huomiota kiinnitettiin hoitoon liittyvien sairaalan sisäisten viiveiden kartoittamiseen. Tulovaiheen, hoidonaikaiset sekä seurannan tiedot kerättiin retrospektiivisesti potilastietojärjestelmästä. Potilaiden oireseurannassa käytettiin NIHSS- (National Institute of Health Stroke Scale) ja mRS-pisteytystä (Modified Rankin Scale) sekä tukoksen avautumisen arvioinnissa TICI-pisteytystä (Thrombolysis In Cerebral Infarction perfusion scale). Toimenpiteestä aiheutuvista haitoista seurattiin vuotokomplikaatioita, joista merkittävin ryhmä on ennustetta heikentävät eli symptomaattiset kallonsisäiset verenvuodot. Toimenpiteiden tiedot tallennetaan kansainväliseen SITS-rekisteriin, joka on luotu helpottamaan ja nopeuttamaan kliinisten tutkimusten tekoa sekä varmistamaan aivoinfarktin akuuttihoidon hoidon laatu.
Tutkimukseen otettiin 30 1.1.2013 – 31.12.2014 välisenä aikana mekaanisen endovaskulaarihoidon saanutta aivoinfarktipotilasta. Oireiden alkamisesta ensiapuun saapumiseen kuluneen ajan keskiarvo oli 75,3 minuuttia, mediaani 75,0 minuuttia ja keskihajonta 42,2 minuuttia. Ensiapuun saapumisesta liuotuksen aloitukseen kuluneen ajan keskiarvo oli 34,8 minuuttia, mediaani 27,0 minuuttia ja keskihajonta 24,1 minuuttia. Oireiden alkamisesta endovaskulaarisen toimenpiteen alkuun kuluneen ajan mediaani oli 177 minuuttia. Tietokonetomografian (TT) alusta endovaskulaarisen toimenpiteen alkuun kuluneen ajan mediaani oli 124 minuuttia, oireiden alusta reperfuusioon eli suonen avautumiseen kuluneen ajan mediaani 256 minuuttia, ensiapuun saapumisen ja suonen avautumisen välillä kuluneen ajan mediaani 197 minuuttia ja TT-kuvauksesta suonen avautumiseen kuluneen ajan mediaani 178 minuuttia. Tulovaiheen NIHSS-pisteytyksen mediaani oli 15 ja vuorokauden kuluttua NIHSS mediaani oli 9. TICI-pisteytyksessäsuonen avautuminen onnistui 87%:lla (n=26) trombektomiapotilaista. Kolmen kuukauden kohdalla mRS-pisteytyksen mediaani oli 4.