Pörssiyhtiöiden johdon palkitsemisraportoinnin sääntely, käytännöt ja haasteet Suomessa
Suonpää, Lasse (2016-10-18)
Pörssiyhtiöiden johdon palkitsemisraportoinnin sääntely, käytännöt ja haasteet Suomessa
Suonpää, Lasse
(18.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pörssiyhtiöiden hyvä hallinnointitapa kehittyy jatkuvasti. Etenkin palkitseminen ja palkitsemisesta viestiminen ovat viime vuosina olleet tiiviisti esillä sekä sääntelyä kehitettäessä että julkisessa keskustelussa. Palkitsemisen sääntelyllä ja palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyysvaatimuksilla pyritään estämään johtajien ylisuuria palkkioita ja tehottomien palkitsemisjärjestelmien syntymistä sekä lisäämään osakkeenomistajien mahdollisuuksia ottaa kantaa palkitsemisjärjestelmien tarkoituksenmukaisuuteen. Yritykset voivat puolestaan palkitsemisraportoinnin avulla viestiä tavoitteistaan sidosryhmilleen. Tutkimuksessa selvitetään, miten suomalaisten pörssiyhtiöiden johdon palkitsemisraportointia on säännelty, millaiset ovat palkitsemisraportoinnin käytännöt ja mitä haasteita palkitsemisraportointiin liittyy. Agenttiteorian ja sidosryhmäteorian avulla käsitellään johdon palkitsemisjärjestelmien ja niiden avoimen viestinnän merkitystä.
Pörssiyhtiöiden johdon palkitsemisraportointi perustuu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (2010) suosituksen 47 mukaiseen palkka- ja palkkioselvitykseen. Raportointikäytäntöjä tutkittiin analysoimalla kymmenen erikokoisen pörssiyhtiön kevään 2015 palkitsemisraportointia. Analyysin havaintojen rinnalla käsiteltiin suorituksen johtamiseen ja palkitsemiseen erikoistuneen suomalaisen konsulttitoimiston Reward Agencyn Johdon ja hallitusten palkitseminen Suomessa 2015 tutkimusraportin ja Keskuskauppakamarin Corporate Governance 2015 -selvityksen havaintoja suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitsemisraportoinnista. Palkitsemisraportoinnin haasteita tutkittiin haastattelemalla kahta palkitsemiseen erikoistunutta asiantuntijaa.
Tutkimuksen tulosten perusteella kaikki yhtiöt eivät raportoi johdon palkkioista sääntelyn edellyttämällä tarkkuudella. Hallinnointikoodi perustuu elinkeinoelämän itsesääntelyyn. Pakottavan lainsäädännön puuttuessa hallinnointikoodin suosituksia on mahdollista tulkita joustavasti. Tämä on johtanut yhtenäisen palkitsemisraportoinnin puutteeseen, mikä vaikeuttaa yhtiöiden välistä vertailua. Yhtiöt raportoivat toimitusjohtajan ja hallituksen palkkioista kuitenkin pääsääntöisesti hallinnointikoodin suositusten mukaisesti. Parantamisen varaa on etenkin lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien toteumien ja enimmäistasojen sekä lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien suoritusmittareiden raportoinnissa. Joustavan sääntelyn lisäksi yhtiöiden käytössä olevat resurssit vaikuttavat palkitsemisraportoinnin laatuun. Suuret yhtiöt raportoivat johdon palkkioista pieniä laadukkaammin, koska pienillä pörssiyhtiöillä ei yleisesti ole suurten yhtiöiden tapaan käytössään hallituksen palkitsemisvaliokunnan tai palkitsemiseen erikoistuneen henkilön asiantuntemusta.
Pörssiyhtiöiden johdon palkitsemisraportointi perustuu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (2010) suosituksen 47 mukaiseen palkka- ja palkkioselvitykseen. Raportointikäytäntöjä tutkittiin analysoimalla kymmenen erikokoisen pörssiyhtiön kevään 2015 palkitsemisraportointia. Analyysin havaintojen rinnalla käsiteltiin suorituksen johtamiseen ja palkitsemiseen erikoistuneen suomalaisen konsulttitoimiston Reward Agencyn Johdon ja hallitusten palkitseminen Suomessa 2015 tutkimusraportin ja Keskuskauppakamarin Corporate Governance 2015 -selvityksen havaintoja suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitsemisraportoinnista. Palkitsemisraportoinnin haasteita tutkittiin haastattelemalla kahta palkitsemiseen erikoistunutta asiantuntijaa.
Tutkimuksen tulosten perusteella kaikki yhtiöt eivät raportoi johdon palkkioista sääntelyn edellyttämällä tarkkuudella. Hallinnointikoodi perustuu elinkeinoelämän itsesääntelyyn. Pakottavan lainsäädännön puuttuessa hallinnointikoodin suosituksia on mahdollista tulkita joustavasti. Tämä on johtanut yhtenäisen palkitsemisraportoinnin puutteeseen, mikä vaikeuttaa yhtiöiden välistä vertailua. Yhtiöt raportoivat toimitusjohtajan ja hallituksen palkkioista kuitenkin pääsääntöisesti hallinnointikoodin suositusten mukaisesti. Parantamisen varaa on etenkin lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien toteumien ja enimmäistasojen sekä lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien suoritusmittareiden raportoinnissa. Joustavan sääntelyn lisäksi yhtiöiden käytössä olevat resurssit vaikuttavat palkitsemisraportoinnin laatuun. Suuret yhtiöt raportoivat johdon palkkioista pieniä laadukkaammin, koska pienillä pörssiyhtiöillä ei yleisesti ole suurten yhtiöiden tapaan käytössään hallituksen palkitsemisvaliokunnan tai palkitsemiseen erikoistuneen henkilön asiantuntemusta.