Budjetoinnin kehitysvaihtoehdot ja muutostekijät: Käsiteanalyyttinen tutkimus

Abstract

Perinteinen vuosibudjetointi on ollut jo pitkään yksi yritysten keskeisimmistä toiminnan ohjauksen välineistä, jolla on merkittävä rooli osana johdon ohjausjärjestelmää. Budjetoinnin avulla yritykset kykenevät muuntamaan strategiset tavoitteensa konkreettisiksi suunnitelmiksi sekä muodostamaan kokonaiskuvan yrityksen toiminnasta. Tämän lisäksi budjetointi voi palvella myös monia muita eri käyttötarkoituksia, joihin lukeutuvat esimerkiksi suunnittelu, johdon kontrolli, resurssien allokointi, suoritusarviointi, motivointi, koordinointi ja kommunikointi. Viime aikoina perinteistä budjetointia kohtaan on esitetty kuitenkin runsaasti kritiikkiä muun muassa sen vaatimasta suuresta työmäärästä, vääränlaiseen toimintaan kannustavasta luonteesta, jäykkyydestä sekä heikosta yhteydestä yrityksen strategiaan. Edellä mainitut ongelmat sekä yritysten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovatkin luoneet perustan erilaisille vaihtoehtoisille lähestymistavoille, joiden avulla budjetointia on pyritty kehittämään. Budjetoinnin kehitysvaihtoehtojen osalta merkittävimpinä on pidetty erityisesti rullaavaa ennustamista, toimintoperusteista budjetointia ja budjetoinnista luopumista.

Tutkielman tavoitteena on tutkia, miten yritysten budjetointikäytännöt ovat muuttuneet perinteisestä budjetoinnista kohti budjetoinnin kehitysvaihtoehtoja. Tämän lisäksi tavoitteena on selvittää, miten keskeiset kontingenssitekijät eli ulkoinen ympäristö, teknologia, strategia sekä organisaatiorakenne ovat vaikuttaneet yritysten budjetointikäytäntöjen muuttumiseen. Tutkimuskysymyksiin vastataan aihealueen aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden laaja-alaisen tarkastelun perusteella, jolloin tutkielman metodologiseksi lähestymistavaksi on valittu käsiteanalyyttinen tutkimusote.

Tutkielma osoitti, että perinteinen budjetointi on edelleen yleisimmin käytetty budjetointimenetelmä yrityksissä, mutta budjetointikäytännöissä on tapahtunut kuitenkin jossain määrin muutoksia kohti rullaavaa ennustamista, toimintoperusteista budjetointia ja budjetoinnista luopumista. Muutokset eivät ole tapahtuneet kuitenkaan perinteisen budjetoinnin kustannuksella, vaan eri vaihtoehtoja on useimmiten otettu käyttöön perinteisen budjetoinnin rinnalle sitä täydentävässä roolissa. Ottaen huomioon perinteisen budjetoinnin kritiikin ja vaihtoehtoisten lähestymistapojen potentiaaliset edut, ovat budjetointikäytännöissä tapahtuneet muutokset olleet lopulta varsin maltillisia. Tämän lisäksi tutkielma osoitti, että budjetoinnin muutostekijät eli kontingenssitekijät ovat joiltain osin voineet vaikuttaa ja vaikuttaneet yritysten budjetointikäytäntöjen muuttumiseen, mutta toistaiseksi niiden vaikutukset ovat olleet vähäisempiä ja monitulkintaisempia kuin on ehkä yleisesti oletettu.