KIINA JA ETELÄ-KOREA NUUDELIKULHOSSA - Regionalistinen tutkimus Kiinan ja Etelä-Korean vapaakauppasopimusprosessista
Päivinen, Jere (2016-10-19)
KIINA JA ETELÄ-KOREA NUUDELIKULHOSSA - Regionalistinen tutkimus Kiinan ja Etelä-Korean vapaakauppasopimusprosessista
Päivinen, Jere
(19.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee Kiinan ja Etelä-Korean välistä vapaakauppasopimusprosessia osana alueen regionalismia. Tutkielmassa vastataan kysymyksiin, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Kiinan ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen syntyyn sekä luoko Kiinan ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus edellytyksiä integraation laajentumiselle niin sopijaosapuolten välillä kuin alueellisestikin. Tutkielma kiinnittyy osaksi laajempaa kansainvälisen poliittisen taloustieteen kokonaisuutta ja sen sisällä osaksi regionalismin tutkimusta. Tutkielman perimmäisenä tarkoituksena ei ole ymmärtää globaalin talouden toimintaedellytyksiä, vaan tarkastella Itä-Aasian regionalismia Kiinan ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimusprosessin kautta.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kansainvälisen poliittisen taloustieteen tutkimuksessa käytetty sosiaalisen konstruktivismin kehikko. Tutkielman tärkein käsite on regionalismi, jolla tutkielmassa tarkoitetaan rakenteita, prosesseja ja järjestelyjä, jotka vahvistavat poliittisten, turvallisuuden, sosio-kulttuuristen sekä muiden siteiden kautta yhtenäisyyttä tietyllä maantieteellisellä alueella. Analyysin metodina käytetään yksinkertaista aineistoanalyysia. Tutkielman aineistona ovat vapaakauppasopimus, valtioiden julkilausumat, sopimusprosessia koskeva uutisointi molempien maiden englanninkielisissä valtamedioissa sekä aiempi tutkimus aiheesta. Analyysi jakaantuu neljään osaan Christopher Dentin tekemän jaottelun mukaisesti. Nämä neljä analyysin osaa ovat vapaakauppasopimusjärjestelmä, vapaakauppasopimus, muut alueelliset vapaakauppasopimusprosessit sekä finanssikriisit.
Analyysin tulokset osoittavat, että vahvimmin prosessiin ovat vaikuttaneet maiden väliset taloussuhteet, finanssikriisit sekä muut alueelliset sopimukset. Maiden väliset taloussuhteet ja finanssikriisit ovat erittäin vahvasti liitoksissa toisiinsa, ja näiden vaikutuksia on mahdotonta erottaa toisistaan. Alueellisista vapaakauppasopimusprosesseista vaikuttavin on ollut TPP-sopimusprosessi, joka on luonut painetta sekä Kiinaan että Etelä-Koreaan bilateraalisen vapaakauppasopimuksen saavuttamiseksi. Prosessiin ovat vaikuttaneet myös puhtaat poliittiset tekijät, mutta näiden tekijöiden vaikutus on ilmentynyt vahvemmin vasta sopimusprosessin lopussa. Sopimuksella on selviä turvallisuuteen viittaavia tarkoitusperiä, jotka pyrkivät vastaamaan erityisesti Pohjois-Korean toimintaan alueella. Lisäksi Kiinan kannalta vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen vahvan liittolaisvaltion kanssa on merkittävä edistysaskel.
Yleisenä päätelmänä sopimusprosessista voidaan sanoa, että Kiinan ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus ilmentää alueen regionalismia äärimmäisen hyvin. Sopimusprosessi ei muuta alueellista kehitystä, mutta luo mahdollisuuksia regionalismin syventymiselle niin sopimuskumppanien välillä kuin alueellisestikin.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kansainvälisen poliittisen taloustieteen tutkimuksessa käytetty sosiaalisen konstruktivismin kehikko. Tutkielman tärkein käsite on regionalismi, jolla tutkielmassa tarkoitetaan rakenteita, prosesseja ja järjestelyjä, jotka vahvistavat poliittisten, turvallisuuden, sosio-kulttuuristen sekä muiden siteiden kautta yhtenäisyyttä tietyllä maantieteellisellä alueella. Analyysin metodina käytetään yksinkertaista aineistoanalyysia. Tutkielman aineistona ovat vapaakauppasopimus, valtioiden julkilausumat, sopimusprosessia koskeva uutisointi molempien maiden englanninkielisissä valtamedioissa sekä aiempi tutkimus aiheesta. Analyysi jakaantuu neljään osaan Christopher Dentin tekemän jaottelun mukaisesti. Nämä neljä analyysin osaa ovat vapaakauppasopimusjärjestelmä, vapaakauppasopimus, muut alueelliset vapaakauppasopimusprosessit sekä finanssikriisit.
Analyysin tulokset osoittavat, että vahvimmin prosessiin ovat vaikuttaneet maiden väliset taloussuhteet, finanssikriisit sekä muut alueelliset sopimukset. Maiden väliset taloussuhteet ja finanssikriisit ovat erittäin vahvasti liitoksissa toisiinsa, ja näiden vaikutuksia on mahdotonta erottaa toisistaan. Alueellisista vapaakauppasopimusprosesseista vaikuttavin on ollut TPP-sopimusprosessi, joka on luonut painetta sekä Kiinaan että Etelä-Koreaan bilateraalisen vapaakauppasopimuksen saavuttamiseksi. Prosessiin ovat vaikuttaneet myös puhtaat poliittiset tekijät, mutta näiden tekijöiden vaikutus on ilmentynyt vahvemmin vasta sopimusprosessin lopussa. Sopimuksella on selviä turvallisuuteen viittaavia tarkoitusperiä, jotka pyrkivät vastaamaan erityisesti Pohjois-Korean toimintaan alueella. Lisäksi Kiinan kannalta vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen vahvan liittolaisvaltion kanssa on merkittävä edistysaskel.
Yleisenä päätelmänä sopimusprosessista voidaan sanoa, että Kiinan ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus ilmentää alueen regionalismia äärimmäisen hyvin. Sopimusprosessi ei muuta alueellista kehitystä, mutta luo mahdollisuuksia regionalismin syventymiselle niin sopimuskumppanien välillä kuin alueellisestikin.