Hoitajien kokemukset työpaikkakiusaamisesta ja sen yhteydestä hoitotyöhön sekä potilaiden hoitoon.
Airola, Jenni (2016-10-27)
Hoitajien kokemukset työpaikkakiusaamisesta ja sen yhteydestä hoitotyöhön sekä potilaiden hoitoon.
Airola, Jenni
(27.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia työpaikkakiusaamisesta ja kuvata, kokevatko hoitajat työpaikkakiusaamisen olevan yhteydessä hoitotyön tekemiseen ja potilaan hoitoon. Tutkimuksesta saatavalla tiedolla pyritään parantamaan tietoisuutta työpaikkakiusaamisesta hoitotyön näkökulmasta ja parantamaan hoitotyön laatua.
Tutkimus toteutettiin narratiivisena tutkimuksena, jolloin kiinnostuksen kohteena olivat tutkittavien omat kertomukset kokemastaan työpaikkakiusaamisesta. Aineisto kerättiin sähköisen kirjoituspyynnön avulla, joka julkaistiin Hoitajat.net Internet - sivustolla. Tutkimusaineisto muodostui 11:sta kertomuksesta, jotka olivat työpaikkakiusatuiksi itsensä kokeneiden hoitajien kirjoittamia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Vastaajien kokemuksen mukaan työpaikkakiusaaminen ilmeni monin eri tavoin. Se voitiin jakaa työhön liittyvään kiusaamiseen ja yleiseen kiusaamiseen. Työhön liittyvä kiusaaminen ilmeni käytännössä toisen työuran tuhoamisen yrittämisenä, valta – aseman kautta tapahtuvana kiusaamisena, kieltäytymisenä avun tai tietojen antamisesta toiselle tai siitä, ettei toisten työtapoja hyväksytty. Yleinen kiusaaminen ilmeni selän takana tapahtuvana ilkeilynä, vähättelevänä käytöksenä, julkisena häpäisemisenä, huomiotta jättämisenä, uhkaavana käytöksenä, varastamisena ja fyysisenä kiusaamisena, yhden hoitajan ilkeilynä muille tai useamman hoitajan epäasiallisena käytöksenä muita kohtaan. Vastaajat kertoivat, että työpaikkakiusaamisen tilanteita esiintyi hoitotyön yhteydessä, vastavalmistuneen tai uuden työntekijän mennessä työyksikköön, harjoittelun ja perehdytyksen yhteydessä, tauoilla ja silloin, kun hoitaja puolusti itseään ja muita työpaikalla. Työpaikkakiusaamisella koettiin olevan yhteys potilaiden hoitoon ja hoitotyön tekemiseen siten, että kiusaamisella oli yhteys hoitajaan, hoidon jatkumoon, hoidon toteutukseen ja hoidon eettisyyteen.
Jatkossa työpaikkakiusaamista tulisi analyyttisemmin tutkia siitä näkökulmasta, onko työpaikkakiusaaminen yhteydessä potilaiden hoitoon. Työpaikkakiusaaminen on maailmanlaajuisesti hyvin ajankohtainen aihe, jonka tutkimiseen olisi tärkeää panostaa myös Suomessa.
Tutkimus toteutettiin narratiivisena tutkimuksena, jolloin kiinnostuksen kohteena olivat tutkittavien omat kertomukset kokemastaan työpaikkakiusaamisesta. Aineisto kerättiin sähköisen kirjoituspyynnön avulla, joka julkaistiin Hoitajat.net Internet - sivustolla. Tutkimusaineisto muodostui 11:sta kertomuksesta, jotka olivat työpaikkakiusatuiksi itsensä kokeneiden hoitajien kirjoittamia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Vastaajien kokemuksen mukaan työpaikkakiusaaminen ilmeni monin eri tavoin. Se voitiin jakaa työhön liittyvään kiusaamiseen ja yleiseen kiusaamiseen. Työhön liittyvä kiusaaminen ilmeni käytännössä toisen työuran tuhoamisen yrittämisenä, valta – aseman kautta tapahtuvana kiusaamisena, kieltäytymisenä avun tai tietojen antamisesta toiselle tai siitä, ettei toisten työtapoja hyväksytty. Yleinen kiusaaminen ilmeni selän takana tapahtuvana ilkeilynä, vähättelevänä käytöksenä, julkisena häpäisemisenä, huomiotta jättämisenä, uhkaavana käytöksenä, varastamisena ja fyysisenä kiusaamisena, yhden hoitajan ilkeilynä muille tai useamman hoitajan epäasiallisena käytöksenä muita kohtaan. Vastaajat kertoivat, että työpaikkakiusaamisen tilanteita esiintyi hoitotyön yhteydessä, vastavalmistuneen tai uuden työntekijän mennessä työyksikköön, harjoittelun ja perehdytyksen yhteydessä, tauoilla ja silloin, kun hoitaja puolusti itseään ja muita työpaikalla. Työpaikkakiusaamisella koettiin olevan yhteys potilaiden hoitoon ja hoitotyön tekemiseen siten, että kiusaamisella oli yhteys hoitajaan, hoidon jatkumoon, hoidon toteutukseen ja hoidon eettisyyteen.
Jatkossa työpaikkakiusaamista tulisi analyyttisemmin tutkia siitä näkökulmasta, onko työpaikkakiusaaminen yhteydessä potilaiden hoitoon. Työpaikkakiusaaminen on maailmanlaajuisesti hyvin ajankohtainen aihe, jonka tutkimiseen olisi tärkeää panostaa myös Suomessa.