Sotalasten saama fyysinen hoito ja heidän kokemansa tunteet talvi- ja jatkosodan aikaisissa lastensiirroissa Ruotsiin ja Tanskaan
Tura, Sarianna (2016-10-27)
Sotalasten saama fyysinen hoito ja heidän kokemansa tunteet talvi- ja jatkosodan aikaisissa lastensiirroissa Ruotsiin ja Tanskaan
Tura, Sarianna
(27.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Vuosina 1939–1945 olleiden sotien aikana Suomesta lähetettiin noin 80 000 lasta turvaan Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan junilla, laivoilla ja lentokoneilla. Tässä tutkimuksessa keskityttiin talvi- ja jatkosodan (1939–1944) aikana Ruotsiin ja Tanskaan junilla ja laivoilla siirrettyjen sotalasten kertomiin kokemuksiin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sotalapsien saamaa fyysistä hoitoa ja heidän tunteitaan lastensiirtojen aikana kuljetusvälineissä ja vastaanottolaitoksissa ennen jatkosiirtoja perheisiin ja lastenkoteihin. Tutkimuksen lähestymistapa on historiallis-narratiivinen. Tutkimusaineistona oli kahdeksan haastatteluin kerättyä ja kolme sotalasten tutkijalle lähettämää kertomusta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Talvi- ja jatkosodan aikaiset lastensiirrot Suomesta muihin pohjoismaihin olivat yhteiskunnan päätösten mukaan ainoa tapa turvata suomalaislasten hyvinvointi. Lastensiirtosuunnitelmissa keskityttiin pääasiassa lasten valintaan ja luettelointiin, käytännön kuljetusjärjestelyistä ei ollut tehty tarkkoja suunnitelmia. Tämä tuli esiin myös tässä tutkimuksessa. Ruokahuolto, hygienian hoito, fyysinen terveydenhoito sekä levon turvaaminen sotalapsille olivat lastensiirroissa eri tavoin järjestettyjä. Myös niiden laatu erosi toisistaan. Osa sotalapsista oli saanut kuljetusvälineessä ja vastaanottolaitoksessa riittävästi hyvää ruokaa ja hygieniasta oli huolehdittu. Fyysinen terveydenhoito oli ollut hyvää ja lepoa varten heille oli rakennettu lapsille soveltuvat tilat. Osa sotalapsista oli lastensiirron aikana saanut huonompaa fyysistä hoitoa. Kuljetusvälineessä he matkustivat epämukavissa tiloissa, olivat nälkäisiä ja likaisia. Vastaanottolaitoksissa ruokahuolto oli hyvää, mutta kaikissa laitoksissa ei ollut rakenteellisia mahdollisuuksia taata sotalasten hyvää henkilökohtaisen hygienian hoitoa tai vaatehuoltoa. Sotalapset kokivat tutkimuksen mukaan lastensiirtojen aikana pelkoa, turvattomuutta, kiusaamista, nöyryytystä, huolta, epämukavuutta, inhoa ja surua. Positiivinen tunne, jota sotalapset kokivat lastensiirron aikana, oli ilo.
Tutkimus tuotti uutta tietoa lastensiirroista, sotalapsien hoidosta ja heidän kokemista tunteista siirron aikana. Tieto lisää ja laajentaa historian tuntemusta, kun lastensiirrot itse kokeneet ihmiset kertovat niistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa muun muassa tulevaisuuden lapsipakolaisille erilaisia humanitäärisen avun muotoja.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sotalapsien saamaa fyysistä hoitoa ja heidän tunteitaan lastensiirtojen aikana kuljetusvälineissä ja vastaanottolaitoksissa ennen jatkosiirtoja perheisiin ja lastenkoteihin. Tutkimuksen lähestymistapa on historiallis-narratiivinen. Tutkimusaineistona oli kahdeksan haastatteluin kerättyä ja kolme sotalasten tutkijalle lähettämää kertomusta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Talvi- ja jatkosodan aikaiset lastensiirrot Suomesta muihin pohjoismaihin olivat yhteiskunnan päätösten mukaan ainoa tapa turvata suomalaislasten hyvinvointi. Lastensiirtosuunnitelmissa keskityttiin pääasiassa lasten valintaan ja luettelointiin, käytännön kuljetusjärjestelyistä ei ollut tehty tarkkoja suunnitelmia. Tämä tuli esiin myös tässä tutkimuksessa. Ruokahuolto, hygienian hoito, fyysinen terveydenhoito sekä levon turvaaminen sotalapsille olivat lastensiirroissa eri tavoin järjestettyjä. Myös niiden laatu erosi toisistaan. Osa sotalapsista oli saanut kuljetusvälineessä ja vastaanottolaitoksessa riittävästi hyvää ruokaa ja hygieniasta oli huolehdittu. Fyysinen terveydenhoito oli ollut hyvää ja lepoa varten heille oli rakennettu lapsille soveltuvat tilat. Osa sotalapsista oli lastensiirron aikana saanut huonompaa fyysistä hoitoa. Kuljetusvälineessä he matkustivat epämukavissa tiloissa, olivat nälkäisiä ja likaisia. Vastaanottolaitoksissa ruokahuolto oli hyvää, mutta kaikissa laitoksissa ei ollut rakenteellisia mahdollisuuksia taata sotalasten hyvää henkilökohtaisen hygienian hoitoa tai vaatehuoltoa. Sotalapset kokivat tutkimuksen mukaan lastensiirtojen aikana pelkoa, turvattomuutta, kiusaamista, nöyryytystä, huolta, epämukavuutta, inhoa ja surua. Positiivinen tunne, jota sotalapset kokivat lastensiirron aikana, oli ilo.
Tutkimus tuotti uutta tietoa lastensiirroista, sotalapsien hoidosta ja heidän kokemista tunteista siirron aikana. Tieto lisää ja laajentaa historian tuntemusta, kun lastensiirrot itse kokeneet ihmiset kertovat niistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa muun muassa tulevaisuuden lapsipakolaisille erilaisia humanitäärisen avun muotoja.