Maassamuuttajan identiteetit ja puhekieli. Jyväskylästä Turkuun muuttaneiden nuorten aikuisten paikallis- ja murreidentiteettien suhde puhekieleen

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Jyväskylästä Turkuun muuttaneiden korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden sekä korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten paikallis- ja murreidentiteeteissä ja puhekielessä maassamuuton jälkeen tapahtuneita muutoksia sekä näiden välistä suhdetta. Tutkielmani tausta on dialektologian ja sosiolingvistiikan tutkimusperinteissä, ja sen teoreettinen pääpaino on kansanlingvistiikassa. Lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että muutto paikkakunnalta toiselle laukaisee muutosten ketjun maassamuuttajan identiteeteissä ja puhekielessä. Näiden muutosten välinen suhde on vahva ja nämä muutokset ovat kaikilla muuttajilla suunnilleen samansuuntaisia. Identiteeteillä ei voi tietenkään selittää kaikkea puhekielen variaatiota ja muutosta, mutta fokukseni on tässä työssä näiden suhteiden tarkastelussa.

Tutkielmani aineiston olen kerännyt kahdella haastattelukierroksella marras–joulukuussa 2008 ja helmikuussa 2010. Informanttiryhmä koostuu kahdeksasta Jyväskylästä Turkuun muuttajasta, joista osa oli asunut Turussa yli ja osa alle viisi vuotta ja joista neljä oli naisia ja neljä miehiä. Ensimmäisen haastattelukierroksen toteutin nauhoituksin, ja tuolloin keskityin yleisiin murreasenteisiin, murreidentiteettiin ja keskustelupuhekielen nauhoittamiseen. Toisen haastattelukierroksen muistiinpanoin tallennetuissa haastatteluissa mielenkiintoni kohteena olivat piirteittäiset murreasenteet ja paikallisidentiteetti.

Metodeiltaan tutkielma edustaa triangulaatiota eli siinä on yhdistelty eri menetelmiä ja teorioita. Painotus on kuitenkin laadullisessa tutkimuksessa. Paikallis- ja murreidentiteettejä olen tarkastellut indeksien avulla, mutta koska identiteettejä on monitahoisina ilmiöinä mahdoton tavoittaa indeksoinnin avulla ja koska indeksointi on aina myös subjektiivista tulkintaa, olen avannut indeksointini kriteereita ja tekemiäni valintoja sanallisessa muodossa. Puhekielestä olen valinnut tarkastelun kohteeksi maassamuuttajien Jyväskylän ja Turun puhekielistä hyvin tiedostamat kielenpiirteet eli savolaistyyppisen puolipitkän vokaalin ja paikallissijojen A:n loppuheiton.

Paikallis- ja murreidentiteetit eivät muutu kaikilla Jyväskylästä Turkuun muuttaneilla samansuuntaisesti tai edes välttämättä lainkaan. Etenkin murreidentiteeteissä muuttajat samaistuvat kauankin Turkuun muuton jälkeen Jyväskylän puhekieleen, mikä johtunee Jyväskylän puhekielen vahvasta prestiisiasemasta. Paikallisidentiteeteissä tapahtuu sen sijaan enemmän muutoksia suurimmalla osalla informanteista, mutta ei kuitenkaan kaikilla. Puhekielessä sekä savolaistyyppisestä puolipitkästä vokaalista että yleiskielisistä paikallissijojen varianteista luopuminen on maassamuuttajilla erittäin hidasta, mikä korreloi hyvin murreidentiteetin mutta heikommin paikallisidentiteetin kanssa. Muuttajien yksilökohtaiset erot identiteeteissä ja puhekielessä etenkin paikallissijojen variaatiossa korreloivat sen sijaan heikommin keskenään.