Antosyaniiniyhdisteiden analyysimenetelmät – Lajikkeen vaikutus mustaherukan antosyaniinien koostumukseen
Haikonen, Heta (2016-11-01)
Antosyaniiniyhdisteiden analyysimenetelmät – Lajikkeen vaikutus mustaherukan antosyaniinien koostumukseen
Haikonen, Heta
(01.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Antosyaniinianalytiikkaa on tehty 60-luvulta lähtien, joten aiheesta on julkaistu paljon tutkimustietoa. Mustaherukasta on tunnistettu ja kvantitoitu menetelmästä riippuen neljästä viiteentoista antosyaniinia. 2000-luvulla yleisin erotusmenetelmä on nestekromatografia ja yhdisteiden tunnistukseen käytetään usein diodirividetektoria ja massaspektrometria. Antosyaniinit kiinnostavat tutkijoita potentiaalisten terveys-vaikutusten vuoksi ja niiden on todettu vaikuttavan elintarvikkeiden aistittavaan laatuun.
Työn tarkoituksena oli selvittää lajikkeen vaikutusta mustaherukan antosyaniinipitoisuuksiin. Antosyaniinit uutettiin mustaherukasta hapatetulla metanoliliuoksella ja uutteet analysoitiin nestekromatografisilla menetelmillä. Työ toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Mustaherukoista tunnistettiin ja kvantitoitiin 15 antosyaniinia. Antosyaniiniprofiileja vertailtiin satovuosittain (2014 ja 2015), lajikkeiden alkuperämaittain ja eri lajikkeiden välillä. Lisäksi vuoden 2015 antosyaniiniprofiileja verrattiin happo- ja sokeriprofiileihin. Tulosten käsittelyyn käytettiin tilastollisia ohjelmia, joista SPSS soveltui lajikkeiden ja satovuosien välisiin vertailuihin sekä eri yhdisteiden välisten korrelaatioiden tutkimiseen ja Unscrambler taas monimuuttujamallien havainnollistamiseen. Tutkimuksessa ei nähty selvää ryhmittymistä satovuosittain tai alkuperämaittain.
Käytettävissä oli vain kahden satovuoden marjat, joten satovuosivaihtelusta ei luotettavia johtopäätöksiä tämän tutkimuksen perusteella voida tehdä. Satovuosia tarvitaan enemmän hyvän vertailun tekemiseksi. Myös näytelajikkeita tarvitaan enemmän, sillä puolalaista ja latvialaista alkuperää olevia lajikkeita oli vain yhdet. Joitakin tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiin, mutta lisätutkimusta tarvitaan niiden vahvistamiseksi.
Työn tarkoituksena oli selvittää lajikkeen vaikutusta mustaherukan antosyaniinipitoisuuksiin. Antosyaniinit uutettiin mustaherukasta hapatetulla metanoliliuoksella ja uutteet analysoitiin nestekromatografisilla menetelmillä. Työ toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Mustaherukoista tunnistettiin ja kvantitoitiin 15 antosyaniinia. Antosyaniiniprofiileja vertailtiin satovuosittain (2014 ja 2015), lajikkeiden alkuperämaittain ja eri lajikkeiden välillä. Lisäksi vuoden 2015 antosyaniiniprofiileja verrattiin happo- ja sokeriprofiileihin. Tulosten käsittelyyn käytettiin tilastollisia ohjelmia, joista SPSS soveltui lajikkeiden ja satovuosien välisiin vertailuihin sekä eri yhdisteiden välisten korrelaatioiden tutkimiseen ja Unscrambler taas monimuuttujamallien havainnollistamiseen. Tutkimuksessa ei nähty selvää ryhmittymistä satovuosittain tai alkuperämaittain.
Käytettävissä oli vain kahden satovuoden marjat, joten satovuosivaihtelusta ei luotettavia johtopäätöksiä tämän tutkimuksen perusteella voida tehdä. Satovuosia tarvitaan enemmän hyvän vertailun tekemiseksi. Myös näytelajikkeita tarvitaan enemmän, sillä puolalaista ja latvialaista alkuperää olevia lajikkeita oli vain yhdet. Joitakin tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiin, mutta lisätutkimusta tarvitaan niiden vahvistamiseksi.