Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Antosyaniiniyhdisteiden analyysimenetelmät – Lajikkeen vaikutus mustaherukan antosyaniinien koostumukseen

Haikonen, Heta (2016-11-01)

Antosyaniiniyhdisteiden analyysimenetelmät – Lajikkeen vaikutus mustaherukan antosyaniinien koostumukseen

Haikonen, Heta
(01.11.2016)

Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.

Turun yliopisto
Näytä kaikki kuvailutiedot

Kuvaus

Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Antosyaniinianalytiikkaa on tehty 60-luvulta lähtien, joten aiheesta on julkaistu paljon tutkimustietoa. Mustaherukasta on tunnistettu ja kvantitoitu menetelmästä riippuen neljästä viiteentoista antosyaniinia. 2000-luvulla yleisin erotusmenetelmä on nestekromatografia ja yhdisteiden tunnistukseen käytetään usein diodirividetektoria ja massaspektrometria. Antosyaniinit kiinnostavat tutkijoita potentiaalisten terveys-vaikutusten vuoksi ja niiden on todettu vaikuttavan elintarvikkeiden aistittavaan laatuun.

Työn tarkoituksena oli selvittää lajikkeen vaikutusta mustaherukan antosyaniinipitoisuuksiin. Antosyaniinit uutettiin mustaherukasta hapatetulla metanoliliuoksella ja uutteet analysoitiin nestekromatografisilla menetelmillä. Työ toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Mustaherukoista tunnistettiin ja kvantitoitiin 15 antosyaniinia. Antosyaniiniprofiileja vertailtiin satovuosittain (2014 ja 2015), lajikkeiden alkuperämaittain ja eri lajikkeiden välillä. Lisäksi vuoden 2015 antosyaniiniprofiileja verrattiin happo- ja sokeriprofiileihin. Tulosten käsittelyyn käytettiin tilastollisia ohjelmia, joista SPSS soveltui lajikkeiden ja satovuosien välisiin vertailuihin sekä eri yhdisteiden välisten korrelaatioiden tutkimiseen ja Unscrambler taas monimuuttujamallien havainnollistamiseen. Tutkimuksessa ei nähty selvää ryhmittymistä satovuosittain tai alkuperämaittain.

Käytettävissä oli vain kahden satovuoden marjat, joten satovuosivaihtelusta ei luotettavia johtopäätöksiä tämän tutkimuksen perusteella voida tehdä. Satovuosia tarvitaan enemmän hyvän vertailun tekemiseksi. Myös näytelajikkeita tarvitaan enemmän, sillä puolalaista ja latvialaista alkuperää olevia lajikkeita oli vain yhdet. Joitakin tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiin, mutta lisätutkimusta tarvitaan niiden vahvistamiseksi.
Kokoelmat
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä) [6013]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste