Viipurin venäläiset kauppiaat. Sergejeffien rakennusten näkyvyys Viipurin kaupunkikuvassa vuosina 1873 – 1939 ja tutkimuskohteen taustaa
Lehtinen, Maritta (2016-11-01)
Viipurin venäläiset kauppiaat. Sergejeffien rakennusten näkyvyys Viipurin kaupunkikuvassa vuosina 1873 – 1939 ja tutkimuskohteen taustaa
Lehtinen, Maritta
(01.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämä tutkielma on historiallinen tapaustutkimus siitä, miten Viipurissa 1800-luvun loppupuolelta Talvisotaan työskennelleet venäläiset kauppiaat näkyivät kaupunkikuvassa. Lähestyn kaupunkikuvan teemaa venäläisen suurkauppiaan Feodor Ivanovič Sergejeffin ja hänen perhepiirinsä liiketoiminnan ja perheen omassa käytössä olleiden rakennusten kautta ja kysyn, miten ne näkyivät Viipurin kaupunkikuvassa 1873 - 1939. Tämän kautta pyrin selvittämään, mitä tutkimustyöni kertoo Viipurin venäläisten identiteetistä ja valta-asemasta.
Käytän tutkielmassa historialliskvalitatiivista menetelmää, jossa poimin löytämästäni materiaalista tarvittavaa tietoa, joten tutkimusmenetelmäni on myös aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkin kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Laadulliselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan kerään aineistoa monissa vaiheissa ja usein rinnakkain eri menetelmin. Lisäksi analysoin aineistoa samanaikaisesti aineiston keräämisen kanssa. Suorittamani laadullinen tutkimus on taustafilosofialtaan hermeneuttista. Selvitän yhdelle venäläiselle kauppiasperheelle kuuluvien rakennusten näkyvyyttä viipurilaisessa kaupunkikuvassa pitkän aikavälin esimerkkien avulla, joten kyseessä on kronologinen tutkimus ja tapaustutkimus.
Sergejeffien rakennukset eivät erottuneet viipurilaisesta kaupunkikuvasta lukuun ottamatta uusrokokoo-tyylistä pikkupalatsia keskeisellä paikalla eliitin asuinalueella. Revonkadun toimisto- ja asuinrakennuksen katsottiin sopivan yrityksen identiteettisymboliksi huolimatta sen suomalaiselle rakennustyylille ominaisesta jugend-tyylistä. Kiinteistöhankintojen sijoittuminen Linnoituksen ja Repolan kaupunginosiin oli keino ylläpitää tilallista valta-asemaa ja se oli liiketoiminnallisesti hyödyllistä.
Valtaverkostojensa kautta perhe osallistui kaupunkikuvallisesti merkittävään kaupunkisuunnitteluun. Sergejeffit eivät halunneet rakennustensa kaupunkikuvallisen imagon erottuvan venäläisyydellä. Heidän useat nikkarityyliset puutalonsa näkyivät kaupunkikuvassa vahvistaen heidän paikallista kaupunkikuvallista identiteettiään.
Käytän tutkielmassa historialliskvalitatiivista menetelmää, jossa poimin löytämästäni materiaalista tarvittavaa tietoa, joten tutkimusmenetelmäni on myös aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkin kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Laadulliselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan kerään aineistoa monissa vaiheissa ja usein rinnakkain eri menetelmin. Lisäksi analysoin aineistoa samanaikaisesti aineiston keräämisen kanssa. Suorittamani laadullinen tutkimus on taustafilosofialtaan hermeneuttista. Selvitän yhdelle venäläiselle kauppiasperheelle kuuluvien rakennusten näkyvyyttä viipurilaisessa kaupunkikuvassa pitkän aikavälin esimerkkien avulla, joten kyseessä on kronologinen tutkimus ja tapaustutkimus.
Sergejeffien rakennukset eivät erottuneet viipurilaisesta kaupunkikuvasta lukuun ottamatta uusrokokoo-tyylistä pikkupalatsia keskeisellä paikalla eliitin asuinalueella. Revonkadun toimisto- ja asuinrakennuksen katsottiin sopivan yrityksen identiteettisymboliksi huolimatta sen suomalaiselle rakennustyylille ominaisesta jugend-tyylistä. Kiinteistöhankintojen sijoittuminen Linnoituksen ja Repolan kaupunginosiin oli keino ylläpitää tilallista valta-asemaa ja se oli liiketoiminnallisesti hyödyllistä.
Valtaverkostojensa kautta perhe osallistui kaupunkikuvallisesti merkittävään kaupunkisuunnitteluun. Sergejeffit eivät halunneet rakennustensa kaupunkikuvallisen imagon erottuvan venäläisyydellä. Heidän useat nikkarityyliset puutalonsa näkyivät kaupunkikuvassa vahvistaen heidän paikallista kaupunkikuvallista identiteettiään.