LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN EDUNVALVONTA Edunvalvojien kokemuksia edunvalvonnan toimintaympäristöstä ja työstään lapsen osallisuuden vahvistajana
Jäsberg, Marjukka (2016-11-01)
LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN EDUNVALVONTA Edunvalvojien kokemuksia edunvalvonnan toimintaympäristöstä ja työstään lapsen osallisuuden vahvistajana
Jäsberg, Marjukka
(01.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on lastensuojelun edunvalvonta lapsen osallisuuden näkökulmasta. Tutkielmassani tuon esille lastensuojelun edunvalvojien kokemuksia työstään lapsen osallisuuden vahvistajina sekä niistä edunvalvonnan ympärille muotoutuneista rakenteista ja toimintamalleista, joiden puitteissa lasten osallisuutta on määrä vahvistaa. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineiston keräsin haastattelemalla viittä lastensuojelun edunvalvojaa. Lastensuojelun edunvalvonta edustaa kapeaa sektoria lastensuojelun kentässä ja Suomessa vielä uudehkosta ja melko tuntemattomasta ilmiöstä on toistaiseksi vähän tutkimustietoa lukuun ottamatta viime vuosina valmistuneita pro gradu –tutkielmia.
Edunvalvontaa ei ohjata ja koordinoida valtakunnallisesti, vaan edunvalvonnan kehittäminen ja organisointi tapahtuu pitkälti alueellisesti. Edunvalvojat ovat verkostoituneet paikallisesti ja edunvalvonnan alueellinen kehittäminen ja koordinointi onkin pitkälti näiden epävirallisten verkostojen varassa. Edunvalvojien hakeminen näyttäytyy sattumanvaraisena ja edelleen löytyy kuntia, joista ei ole koskaan haettu edunvalvojaa. Suurimpana syynä pidettiin tiedon puutetta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät, joiden velvollisuutena olisi edunvalvojaa tietyissä lastensuojelulain määräämissä tilanteissa hakea, eivät tunne tarpeeksi edunvalvontaa eikä edunvalvontaa mielletä asiaksi, joka pitäisi arvioida lähestulkoon rutiininomaisesti lapsen ollessa lastensuojelun asiakkaana. Sosiaalityöntekijät tarvitsevat vielä lisää koulutusta edunvalvojan hakemiseen liittyen, mutta esiin tuli myös tarve seurata ja valvoa kuntia edunvalvojien hakemiseen ja käyttöön liittyen.
Edunvalvojat katsovat, että edunvalvonnan avulla on todelliset mahdollisuudet edistää lastensuojelun asiakkaana edelleen liian usein osattomaksi jäävän lapsen osallisuutta. Edunvalvoja pyrkii ennen kaikkea työskentelemään siten, että lapsi saa kokemuksen itsestään merkityksellisenä toimijana omassa asiassaan. Edunvalvonnan edellytykset lapsen osallisuuden vahvistamiseen ovat hyvät, sillä edunvalvoja ei ole sidottu virka-asemaan, vaan edunvalvojan työtä ohjaa vain lapsen näkökulma. Edunvalvonnan avulla on mahdollista vahvistaa lapsen osallisuutta moniulotteisesti ja edunvalvonnalla voi olla lapsen elämässä kauaskantoisia vaikutuksia.
Edunvalvontaa ei ohjata ja koordinoida valtakunnallisesti, vaan edunvalvonnan kehittäminen ja organisointi tapahtuu pitkälti alueellisesti. Edunvalvojat ovat verkostoituneet paikallisesti ja edunvalvonnan alueellinen kehittäminen ja koordinointi onkin pitkälti näiden epävirallisten verkostojen varassa. Edunvalvojien hakeminen näyttäytyy sattumanvaraisena ja edelleen löytyy kuntia, joista ei ole koskaan haettu edunvalvojaa. Suurimpana syynä pidettiin tiedon puutetta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät, joiden velvollisuutena olisi edunvalvojaa tietyissä lastensuojelulain määräämissä tilanteissa hakea, eivät tunne tarpeeksi edunvalvontaa eikä edunvalvontaa mielletä asiaksi, joka pitäisi arvioida lähestulkoon rutiininomaisesti lapsen ollessa lastensuojelun asiakkaana. Sosiaalityöntekijät tarvitsevat vielä lisää koulutusta edunvalvojan hakemiseen liittyen, mutta esiin tuli myös tarve seurata ja valvoa kuntia edunvalvojien hakemiseen ja käyttöön liittyen.
Edunvalvojat katsovat, että edunvalvonnan avulla on todelliset mahdollisuudet edistää lastensuojelun asiakkaana edelleen liian usein osattomaksi jäävän lapsen osallisuutta. Edunvalvoja pyrkii ennen kaikkea työskentelemään siten, että lapsi saa kokemuksen itsestään merkityksellisenä toimijana omassa asiassaan. Edunvalvonnan edellytykset lapsen osallisuuden vahvistamiseen ovat hyvät, sillä edunvalvoja ei ole sidottu virka-asemaan, vaan edunvalvojan työtä ohjaa vain lapsen näkökulma. Edunvalvonnan avulla on mahdollista vahvistaa lapsen osallisuutta moniulotteisesti ja edunvalvonnalla voi olla lapsen elämässä kauaskantoisia vaikutuksia.