Yhdistelmätutkinto toisen asteen koulutusvalintana. Helsingin, Tampereen ja Turun kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa kaksois- ja kolmoistutkintoa suorittavien yhdistelmätutkinnon valintaperusteet
Lietzèn, Outi (2016-11-08)
Yhdistelmätutkinto toisen asteen koulutusvalintana. Helsingin, Tampereen ja Turun kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa kaksois- ja kolmoistutkintoa suorittavien yhdistelmätutkinnon valintaperusteet
Lietzèn, Outi
(08.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä perustein toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa kaksois- ja kolmoistutkintoa suorittavat opiskelijat ovat valinneet yhdistelmätutkinnon ja miten taustatekijät ovat vaikuttaneet valintaperusteisiin. Taustatekijät jakautuvat yksilöllisiin (peruskoulumenestys, opiskeltava ammatillinen ala) ja rakenteellisiin (sukupuoli, perhetausta). Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, kuinka merkityksellisenä opiskelijat ovat pitäneet jatkokoulutusta ja perheen kannustusta yhdistelmätutkinnon valinnassa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös yhdistelmätutkinnon roolia osana suomalaista koulutuspolitiikkaa.
Aineisto kerätiin sähköisellä kyselyllä (Webropol) syksyllä 2014. Kyselyyn vastasi 392 toisen ja kolmannen vuoden opiskelijaa Helsingin, Tamperen ja Turun kaupungin ammatillisista oppilaitoksista. Kysely koostuu pääasiassa suljetuista monivalintakysymyksistä, joita täydentävät avoimet kysymykset. Avoimet vastaukset on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Taustatekijöiden vaikutusta yhdistelmätutkinnon valintaperusteisiin on selvitetty ristiintaulukoinnin, varianssi- ja regressioanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat koulutuksellinen tasa-arvo, Bourdieun teoria pääomista ja Beckin riskiyhteiskuntateoria.
Opiskelijat ovat ammatillisesti suuntautuneita, mutta jatkokouluttautuminen on opiskelijoille tärkeä valintaperuste. Opiskelijat uskovat yhdistelmätutkinnosta olevan hyötyä erityisesti ammattikorkeakouluopinnoissa. Myös epävarmuudella on ollut merkittävä rooli valintaprosessissa. Yhdistelmätutkinto ei sulje eri jatkovaihtoehtoja ja antaa suojaa toimettomuudelta, jos jatkosuunnitelmat eivät toteudukaan.
Sekä yksilöllisillä että rakenteellisilla taustatekijöillä on ollut vaikutusta valintaperusteisiin. Peruskoulussa paremmin menestyneillä perheen kannustuksella on ollut enemmän merkitystä kuin heikommin menestyneillä. Ammatillinen ala vaikuttaa siihen, kuinka tärkeänä opiskelija on pitänyt hyviä jatkokoulutusmahdollisuuksia ja suunnitelmia hakeutua myöhemmin yliopistoon. Pojat ovat tyttöjä enemmän suuntautuneet jatkokoulutukseen, erityisesti ammattikorkeakouluopintoihin. Yliopistosuunnitelmilla ja perheen kannustuksella on ollut enemmän merkitystä koulutettujen vanhempien lapsille kuin vähemmän koulutettujen vanhempien lapsille.
Opiskelijoilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus yhdistellä ammatillisia ja lukio-opintoja. Yhdistelmätutkinnot lisäävät koulutuksellista tasa-arvoa ja antavat avaimia koulutuspäätösten tekoon. Yhdistelmätutkinnot myös nopeuttavat siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään, ja näin edistävät tämänhetkisten koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
Aineisto kerätiin sähköisellä kyselyllä (Webropol) syksyllä 2014. Kyselyyn vastasi 392 toisen ja kolmannen vuoden opiskelijaa Helsingin, Tamperen ja Turun kaupungin ammatillisista oppilaitoksista. Kysely koostuu pääasiassa suljetuista monivalintakysymyksistä, joita täydentävät avoimet kysymykset. Avoimet vastaukset on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Taustatekijöiden vaikutusta yhdistelmätutkinnon valintaperusteisiin on selvitetty ristiintaulukoinnin, varianssi- ja regressioanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat koulutuksellinen tasa-arvo, Bourdieun teoria pääomista ja Beckin riskiyhteiskuntateoria.
Opiskelijat ovat ammatillisesti suuntautuneita, mutta jatkokouluttautuminen on opiskelijoille tärkeä valintaperuste. Opiskelijat uskovat yhdistelmätutkinnosta olevan hyötyä erityisesti ammattikorkeakouluopinnoissa. Myös epävarmuudella on ollut merkittävä rooli valintaprosessissa. Yhdistelmätutkinto ei sulje eri jatkovaihtoehtoja ja antaa suojaa toimettomuudelta, jos jatkosuunnitelmat eivät toteudukaan.
Sekä yksilöllisillä että rakenteellisilla taustatekijöillä on ollut vaikutusta valintaperusteisiin. Peruskoulussa paremmin menestyneillä perheen kannustuksella on ollut enemmän merkitystä kuin heikommin menestyneillä. Ammatillinen ala vaikuttaa siihen, kuinka tärkeänä opiskelija on pitänyt hyviä jatkokoulutusmahdollisuuksia ja suunnitelmia hakeutua myöhemmin yliopistoon. Pojat ovat tyttöjä enemmän suuntautuneet jatkokoulutukseen, erityisesti ammattikorkeakouluopintoihin. Yliopistosuunnitelmilla ja perheen kannustuksella on ollut enemmän merkitystä koulutettujen vanhempien lapsille kuin vähemmän koulutettujen vanhempien lapsille.
Opiskelijoilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus yhdistellä ammatillisia ja lukio-opintoja. Yhdistelmätutkinnot lisäävät koulutuksellista tasa-arvoa ja antavat avaimia koulutuspäätösten tekoon. Yhdistelmätutkinnot myös nopeuttavat siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään, ja näin edistävät tämänhetkisten koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista.