Valmistumisvaiheessa olevien bioanalyytikko-opiskelijoiden arvio ammatillisesta osaamisestaan
Kristiansson, Jaana (2016-11-11)
Valmistumisvaiheessa olevien bioanalyytikko-opiskelijoiden arvio ammatillisesta osaamisestaan
Kristiansson, Jaana
(11.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata valmistumisvaiheessa olevien bioanalyytikko-opiskelijoiden ammatillista osaamista heidän itsensä arvioimana ja selvittää, miten taustatekijät olivat yhteydessä valmistumisvaiheessa olevien bioanalyytikko-opiskelijoiden arvioon ammatillisesta osaamisestaan. Ammatillista osaamista tarkasteltiin vuonna 2014 valmistuneen uuden bioanalyytikon osaamiskuvauksen kautta. Ammatillisen osaamisen osa-alueet ovat biolääketieteellinen osaaminen, laboratoriotutkimusprosessiosaaminen, asiakaspalvelu- ja ohjausosaaminen, laatu-, turvallisuus- ja riskien hallintaosaaminen, ammattieettinen osaaminen ja ammatillisuus sekä tutkimus-, kehittämis- ja johtamisosaaminen.
Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva survey-tutkimus. Aineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella, joka sisälsi 5 opiskelijoiden taustatietoja selvittävää kysymystä ja 83 ammatillista osaamista kuvaavaa muuttujaa. Kohderyhmänä olivat kaikki Suomessa suomenkielisistä ammattikorkeakouluista keväällä ja syksyllä vuonna 2015 valmistuneet bioanalyytikko-opiskelijat. Lähetetyistä kyselylomakkeista palautettiin 70 % (n=82). Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Aineiston kuvailussa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia, keskiarvoa, mediaania ja keskihajontaa. Aineiston testauksessa käytettiin Kruskall-Wallisin testiä, Mann-Whitneyn U testiä ja Spearmanin korrelaatiokerrointa.
Tulosten mukaan valmistuvien bioanalyytikko-opiskelijoiden ammatillinen osaaminen on kokonaisuudessaan hyvää, mutta osaaminen eri osa-alueilla vaihteli melko paljon. Bioanalyytikko-opiskelijat arvioivat osaamisensa parhaaksi ammattieettisyys ja ammatillisuus -osa-alueella. Heikoiten opiskelijat arvioivat osaavansa tutkimus-, kehittämis- ja johtamisosaamisen. Ammatillista osaamista kuvaavia muuttujia yksittäin tarkasteltuina potilastyöhön liittyvät asiat arvioitiin parhaiten osatuiksi alueiksi ja kehittämiseen liittyvät asiat heikoiten osatuiksi. Opiskelijoista 87 % (n=72) arvioi koulutuksessa saavutettavan ammatillisen osaamisen vastaavan vähintään hyvin bioanalyytikon käytännön työtä.
Aikaisemman terveydenhuoltoalan koulutuksen käyneet ja myös iältään vanhemmat opiskelijat arvioivat osaamisensa paremmaksi useilla osaamisalueilla verrattuna lukion tai muun laboratorioalan koulutuksen käyneisiin sekä nuorempiin opiskelijoihin. Mitä enemmän opiskelijalla oli bioanalyytikon työtä vastaavaa työkokemusta, sitä paremmaksi hän arvioi laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttisen osaamisensa.
Tutkimuksen tulokset vastavalmistuvien bioanalyytikko-opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta tuottavat tutkimustietoa koulutuksen tuloksellisuudesta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opetussuunnitelmatyössä ja bioanalyytikkokoulutuksen kehittämisessä.
Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva survey-tutkimus. Aineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella, joka sisälsi 5 opiskelijoiden taustatietoja selvittävää kysymystä ja 83 ammatillista osaamista kuvaavaa muuttujaa. Kohderyhmänä olivat kaikki Suomessa suomenkielisistä ammattikorkeakouluista keväällä ja syksyllä vuonna 2015 valmistuneet bioanalyytikko-opiskelijat. Lähetetyistä kyselylomakkeista palautettiin 70 % (n=82). Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Aineiston kuvailussa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia, keskiarvoa, mediaania ja keskihajontaa. Aineiston testauksessa käytettiin Kruskall-Wallisin testiä, Mann-Whitneyn U testiä ja Spearmanin korrelaatiokerrointa.
Tulosten mukaan valmistuvien bioanalyytikko-opiskelijoiden ammatillinen osaaminen on kokonaisuudessaan hyvää, mutta osaaminen eri osa-alueilla vaihteli melko paljon. Bioanalyytikko-opiskelijat arvioivat osaamisensa parhaaksi ammattieettisyys ja ammatillisuus -osa-alueella. Heikoiten opiskelijat arvioivat osaavansa tutkimus-, kehittämis- ja johtamisosaamisen. Ammatillista osaamista kuvaavia muuttujia yksittäin tarkasteltuina potilastyöhön liittyvät asiat arvioitiin parhaiten osatuiksi alueiksi ja kehittämiseen liittyvät asiat heikoiten osatuiksi. Opiskelijoista 87 % (n=72) arvioi koulutuksessa saavutettavan ammatillisen osaamisen vastaavan vähintään hyvin bioanalyytikon käytännön työtä.
Aikaisemman terveydenhuoltoalan koulutuksen käyneet ja myös iältään vanhemmat opiskelijat arvioivat osaamisensa paremmaksi useilla osaamisalueilla verrattuna lukion tai muun laboratorioalan koulutuksen käyneisiin sekä nuorempiin opiskelijoihin. Mitä enemmän opiskelijalla oli bioanalyytikon työtä vastaavaa työkokemusta, sitä paremmaksi hän arvioi laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttisen osaamisensa.
Tutkimuksen tulokset vastavalmistuvien bioanalyytikko-opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta tuottavat tutkimustietoa koulutuksen tuloksellisuudesta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opetussuunnitelmatyössä ja bioanalyytikkokoulutuksen kehittämisessä.