Etäinen ja epädemokraattinen. Euroopan unionin identiteetti Suomen julkisessa tilassa.
Kaitanen, Mikko (2016-11-14)
Etäinen ja epädemokraattinen. Euroopan unionin identiteetti Suomen julkisessa tilassa.
(14.11.2016)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016111428370
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016111428370
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Työssä tutkitaan, millaista identiteettiä EU:lle luodaan suomalaisessa sanomalehtimediassa ja kuinka aineisto osallistuu eurooppalaisen julkisen tilan luomiseen. Eurooppalaisen julkisen tilan luominen ja eurooppalaisen identiteetin levittäminen on ollut EU:n pitkäaikainen tavoite. Julkinen tila on abstrakti keskustelun areena, jossa yhteiskunnan toimijat vaihtavat tietoa, representoivat asioita ja toimijoita sekä kilpailevat asioiden merkityksistä. Tutkimuksen aineistona on 1018 Helsingin Sanomien, Aamulehden ja Turun Sanomien pääkirjoitusta vuodelta 2014.
Aluksi analysoidaan, kuinka avoin Suomen julkinen tila on eurooppalaisille näkökulmille. Kun eurooppalaistuneiden tekstien määrä on saatu selville, tutkitaan kriittisellä diskurssianalyysillä, millaisissa diskursseissa EU:sta kirjoitetaan aineistossa. Lopuksi tutkitaan Ruth Wodakin teorian pohjalta, millainen identiteetti EU:lle luodaan aineistossa.
Suomen kansallisen julkisen tilan eurooppalaistumisen taso arvioitiin mittaamalla Suomen julkiseen tilaan EU-tasolta tulevia kommunikaatiovirtoja. Mittaukset osoittivat, että Suomen julkinen tila on odotettua heikommin eurooppalaistunut. Ulkopolitiikka oli ainoa politiikkalohko, johon liittyvät pääkirjoitukset ovat odotettua eurooppalaistuneemmat. EU:hun suhtauduttiin myönteisesti tai neutraalisti yhteensä noin 65 % teksteistä.
EU:sta puhuttiin aineistossa kuudessa eri diskurssissa, joista vahvimpia olivat hegemonisoituneet demokratiavajediskurssi sekä eksklusiivinen toimijadiskurssi. Demokratiavajediskurssissa EU representoidaan eliitin epädemokraattisesti toimivaksi pelikentäksi. Eksklusiivinen toimijadiskurssi representoi EU:n oman tahtonsa mukaan toimivaksi jäsenvaltioista riippumattomaksi toimijaksi.
Kansalliseen eliittiin kuuluvalla valtavirtamedialla on tärkeä asema julkisen tilan fasilitoijana, joten tulokset kertovat paljon Suomessa vallitsevasta EU-käsityksestä. Vaikka määrällisen sisällönerittelyn perusteella EU:sta kirjoitetaan useammin myönteisesti, vahvimmat EU-diskurssit representoivat EU:n negatiivisessa valossa. Myös julkisen tilan eurooppalaistuminen on EU:n tavoitteista huolimatta kohtalaisen vähäistä.
EU käsitetään aineistossa toimintatavoiltaan sekavaksi ja epädemokraattiseksi instituutioksi, joka on etääntynyt kansalaisistaan. Toisaalta ulkopolitiikasta kirjoitettaessa korostetaan demokratiaa EU:lle tärkeänä arvona. Demokraattisuutta pidetään myös ehtona EU:hun kuulumiselle. Demokratiaa pidetään siis EU:lle tärkeänä arvona, mutta sen instituutioiden toiminnassa olisi demokratian kannalta parannettavaa.
Aluksi analysoidaan, kuinka avoin Suomen julkinen tila on eurooppalaisille näkökulmille. Kun eurooppalaistuneiden tekstien määrä on saatu selville, tutkitaan kriittisellä diskurssianalyysillä, millaisissa diskursseissa EU:sta kirjoitetaan aineistossa. Lopuksi tutkitaan Ruth Wodakin teorian pohjalta, millainen identiteetti EU:lle luodaan aineistossa.
Suomen kansallisen julkisen tilan eurooppalaistumisen taso arvioitiin mittaamalla Suomen julkiseen tilaan EU-tasolta tulevia kommunikaatiovirtoja. Mittaukset osoittivat, että Suomen julkinen tila on odotettua heikommin eurooppalaistunut. Ulkopolitiikka oli ainoa politiikkalohko, johon liittyvät pääkirjoitukset ovat odotettua eurooppalaistuneemmat. EU:hun suhtauduttiin myönteisesti tai neutraalisti yhteensä noin 65 % teksteistä.
EU:sta puhuttiin aineistossa kuudessa eri diskurssissa, joista vahvimpia olivat hegemonisoituneet demokratiavajediskurssi sekä eksklusiivinen toimijadiskurssi. Demokratiavajediskurssissa EU representoidaan eliitin epädemokraattisesti toimivaksi pelikentäksi. Eksklusiivinen toimijadiskurssi representoi EU:n oman tahtonsa mukaan toimivaksi jäsenvaltioista riippumattomaksi toimijaksi.
Kansalliseen eliittiin kuuluvalla valtavirtamedialla on tärkeä asema julkisen tilan fasilitoijana, joten tulokset kertovat paljon Suomessa vallitsevasta EU-käsityksestä. Vaikka määrällisen sisällönerittelyn perusteella EU:sta kirjoitetaan useammin myönteisesti, vahvimmat EU-diskurssit representoivat EU:n negatiivisessa valossa. Myös julkisen tilan eurooppalaistuminen on EU:n tavoitteista huolimatta kohtalaisen vähäistä.
EU käsitetään aineistossa toimintatavoiltaan sekavaksi ja epädemokraattiseksi instituutioksi, joka on etääntynyt kansalaisistaan. Toisaalta ulkopolitiikasta kirjoitettaessa korostetaan demokratiaa EU:lle tärkeänä arvona. Demokraattisuutta pidetään myös ehtona EU:hun kuulumiselle. Demokratiaa pidetään siis EU:lle tärkeänä arvona, mutta sen instituutioiden toiminnassa olisi demokratian kannalta parannettavaa.