Lähihoitajien ammatillinen osaaminen hengityshalvauspotilaan hoitotyössä
Yli-Arvo, Soile (2016-11-14)
Lähihoitajien ammatillinen osaaminen hengityshalvauspotilaan hoitotyössä
Yli-Arvo, Soile
(14.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hengityshalvauspotilaiden hoitotyössä toimivien lähihoitajien osaamista heidän itsensä ja esimiehen arvioimana. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti ryväsotannalla valikoitu, yhden suomalaisen sairaanhoitopiirin hengityshalvauspotilaita hoitavan yksikön lähihoitajat (N=55) sekä heidän esimiehensä (N=1).
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä toisen asteen koulutuksen saaneiden hoitajien ammatillinen pätevyys eli TAURA 1 -mittaria. Mittari mittaa lähihoitajien ammattiosaamista kuudella eri osa-alueella, jotka kuvaavat hoitajan keskeisiä työnsisältöjä laajoina kokonaisuuksina. Ammattiosaamisen osa-alueet ovat: 1. auttaminen, 2. opettaminen ja ohjaaminen, 3. tarkkailutehtävä, 4. nopeasti muuttuvien tilanteiden hallinta, 5. hoitotoimenpiteiden ja hoito-ohjelmien osaaminen ja toteuttaminen sekä 6. työrooliin ja työyhteisöön liittyvät tekijät. Aineistonkeruun suoritti organisaation yhteyshenkilö ja aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen SPSS 22 for Windows -tilasto-ohjelmalla. Lähihoitajien vastausprosentti oli 65,5 % (n=36) ja lisäksi esimies (n=1) osallistui tutkimukseen.
Lähihoitajat arvioivat ammattiosaamisensa erittäin hyväksi kaikilla muilla paitsi opettamisen ja ohjauksen osa-alueella, jolla he arvioivat osaamisensa hyväksi. Tämän osa-alueen toimintoja toteutettiin myös vähiten. Parhaiten he arvioivat osaamisensa tarkkailutehtävien, auttamisen ja nopeasti muuttuvien tilanteiden hallinnan osa-alueilla ja näitä osa-alueita he toteuttivat työssä myös usein. Yksittäisistä ammattiosaamisen toiminnoista parhaiten osattiin potilaiden perushoito ja heikoiten toisen asteen koulutettujen opiskelijoiden ohjaajana toimiminen. Esimies arvioi lähihoitajien ammattiosaamisen erittäin hyväksi kaikilla osa-alueilla. Parhaimmaksi esimies arvioi lähihoitajien osaamisen tarkkailutehtävien, auttamisen ja hoitotoimenpiteiden ja hoito-ohjelmien osaamisen ja toteuttamisen osa-alueilla. Yksittäisistä ammattiosaamisen toiminnoista esimies arvioi lähihoitajien osaavan parhaiten suullisen ja kirjallisen tiedottamisen potilaan voinnissa tapahtuvista muutoksista muille potilasta hoitaville henkilöille ja heikoiten osallistumisen aktiivisesti hoitotyön kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hengityshalvauspotilaiden hoitotyössä toimivat lähihoitajat hallitsevat erittäin hyvin hengityshalvauspotilaan hoitotyön keskeiset osa-alueet. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hengityshalvausyksikössä suunniteltaessa koulutuksia ja arvioidessa kehittämiskohteita. Tuloksia voidaan hyödyntää myös uuden työntekijän perehdytyksessä.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä toisen asteen koulutuksen saaneiden hoitajien ammatillinen pätevyys eli TAURA 1 -mittaria. Mittari mittaa lähihoitajien ammattiosaamista kuudella eri osa-alueella, jotka kuvaavat hoitajan keskeisiä työnsisältöjä laajoina kokonaisuuksina. Ammattiosaamisen osa-alueet ovat: 1. auttaminen, 2. opettaminen ja ohjaaminen, 3. tarkkailutehtävä, 4. nopeasti muuttuvien tilanteiden hallinta, 5. hoitotoimenpiteiden ja hoito-ohjelmien osaaminen ja toteuttaminen sekä 6. työrooliin ja työyhteisöön liittyvät tekijät. Aineistonkeruun suoritti organisaation yhteyshenkilö ja aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen SPSS 22 for Windows -tilasto-ohjelmalla. Lähihoitajien vastausprosentti oli 65,5 % (n=36) ja lisäksi esimies (n=1) osallistui tutkimukseen.
Lähihoitajat arvioivat ammattiosaamisensa erittäin hyväksi kaikilla muilla paitsi opettamisen ja ohjauksen osa-alueella, jolla he arvioivat osaamisensa hyväksi. Tämän osa-alueen toimintoja toteutettiin myös vähiten. Parhaiten he arvioivat osaamisensa tarkkailutehtävien, auttamisen ja nopeasti muuttuvien tilanteiden hallinnan osa-alueilla ja näitä osa-alueita he toteuttivat työssä myös usein. Yksittäisistä ammattiosaamisen toiminnoista parhaiten osattiin potilaiden perushoito ja heikoiten toisen asteen koulutettujen opiskelijoiden ohjaajana toimiminen. Esimies arvioi lähihoitajien ammattiosaamisen erittäin hyväksi kaikilla osa-alueilla. Parhaimmaksi esimies arvioi lähihoitajien osaamisen tarkkailutehtävien, auttamisen ja hoitotoimenpiteiden ja hoito-ohjelmien osaamisen ja toteuttamisen osa-alueilla. Yksittäisistä ammattiosaamisen toiminnoista esimies arvioi lähihoitajien osaavan parhaiten suullisen ja kirjallisen tiedottamisen potilaan voinnissa tapahtuvista muutoksista muille potilasta hoitaville henkilöille ja heikoiten osallistumisen aktiivisesti hoitotyön kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hengityshalvauspotilaiden hoitotyössä toimivat lähihoitajat hallitsevat erittäin hyvin hengityshalvauspotilaan hoitotyön keskeiset osa-alueet. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hengityshalvausyksikössä suunniteltaessa koulutuksia ja arvioidessa kehittämiskohteita. Tuloksia voidaan hyödyntää myös uuden työntekijän perehdytyksessä.