Erityiseen erityisopetukseen ─ tunne-elämän pulmat koulunkäynnin haasteena
Laakso, Elina (2016-11-15)
Erityiseen erityisopetukseen ─ tunne-elämän pulmat koulunkäynnin haasteena
Laakso, Elina
(15.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän laadullisen haastattelututkimuksen keskiössä on tutkimuskaupungin hoidollinen koulunkäyntiyksikkö, jossa annetaan erityisopetusta 1.─6. -luokan oppilaille, joilla on tunne-elämän pulmia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisina oppilaan haasteet näyttäytyivät ison ryhmän arjessa, millaisia tukitoimia ja käytännön järjestelyjä oppilaan hyväksi tehtiin ennen hänen siirtymistään hoidolliseen koulunkäyntiyksikköön, ja miten opettajat kokevat hoidollisen koulunkäyntiyksikön auttavan oppilasta, sekä mitä he ajattelevat oppilaan paluusta takaisin omaan luokkaansa. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2016 teemahaastattelujen avulla. Haastattelut litteroitiin tarkasti, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimukseen haastateltiin neljää luokanopettajaa, joilta on siirtynyt oppilas hoidolliseen koulunkäyntiyksikköön. Haastatellut opettajat olivat kolmesta eri alakoulusta.
Tutkimustulosten mukaan oppilaiden haasteet näkyivät isossa ryhmässä levottomuutena, keskittymättömyytenä ja työskentelyn lyhytjänteisyytenä. Oppilailla esiintyi lisäksi aggressiivista käytöstä, ja heillä oli usein haasteita kaverisuhteissa sekä sääntöjen noudattamisessa. Oppilaiden muu psyykkinen oireilu näkyi pakko-oireisena toimintana, pelkotiloina ja esimerkiksi ahdistuneisuutena. Merkityksellisimpänä, mutta riittämättömänä tukitoimena opettajat kokivat avustaja- ja erityisopettajaresurssin. Tunne-elämän tukitoimista esille nousivat KiVa koulu -tunnit sekä oppilaan saama muu, koulun ulkopuolinen tuki ja hoito. Opettajat tekivät moniammatillista yhteistyötä lähinnä oman koulunsa oppilashuoltohenkilökunnan sekä erityisopettajien ja avustajien kanssa. Muita yhteistyötahoja olivat muun muassa lastensuojelu ja perheneuvola. Jonotusaika hoidolliseen koulunkäyntiyksikköön voi olla pitkä ja vapautuville paikoille on paljon kysyntää. Haastatelluilla opettajilla oli kuitenkin hyvät kokemukset haku- ja jonotusprosessista. He olivat tyytyväisiä ja luottavaisia yhteistyöhön hoidollisen koulunkäyntiyksikön henkilökunnan kanssa ja pitivät sitä toimivana. He kokivat myös saaneensa tarvittaessa tukea ja ammattitaitoista näkemystä yksikön tiimiltä. Opettajat kokivat oppilaiden hyötyvän vahvasti tuetusta hoidollisesta erityisopetuksesta. Oman lähikoulun resursseja opettajat pitivät täysin riittämättöminä vastaamaan oppilaan tuen tarpeeseen ja ottamaan oppilaan takaisin hoidollisen koulunkäyntiyksikköjakson jälkeen.
Tutkimustulosten mukaan oppilaiden haasteet näkyivät isossa ryhmässä levottomuutena, keskittymättömyytenä ja työskentelyn lyhytjänteisyytenä. Oppilailla esiintyi lisäksi aggressiivista käytöstä, ja heillä oli usein haasteita kaverisuhteissa sekä sääntöjen noudattamisessa. Oppilaiden muu psyykkinen oireilu näkyi pakko-oireisena toimintana, pelkotiloina ja esimerkiksi ahdistuneisuutena. Merkityksellisimpänä, mutta riittämättömänä tukitoimena opettajat kokivat avustaja- ja erityisopettajaresurssin. Tunne-elämän tukitoimista esille nousivat KiVa koulu -tunnit sekä oppilaan saama muu, koulun ulkopuolinen tuki ja hoito. Opettajat tekivät moniammatillista yhteistyötä lähinnä oman koulunsa oppilashuoltohenkilökunnan sekä erityisopettajien ja avustajien kanssa. Muita yhteistyötahoja olivat muun muassa lastensuojelu ja perheneuvola. Jonotusaika hoidolliseen koulunkäyntiyksikköön voi olla pitkä ja vapautuville paikoille on paljon kysyntää. Haastatelluilla opettajilla oli kuitenkin hyvät kokemukset haku- ja jonotusprosessista. He olivat tyytyväisiä ja luottavaisia yhteistyöhön hoidollisen koulunkäyntiyksikön henkilökunnan kanssa ja pitivät sitä toimivana. He kokivat myös saaneensa tarvittaessa tukea ja ammattitaitoista näkemystä yksikön tiimiltä. Opettajat kokivat oppilaiden hyötyvän vahvasti tuetusta hoidollisesta erityisopetuksesta. Oman lähikoulun resursseja opettajat pitivät täysin riittämättöminä vastaamaan oppilaan tuen tarpeeseen ja ottamaan oppilaan takaisin hoidollisen koulunkäyntiyksikköjakson jälkeen.