Tutkijoiden teknologiavalinnat ja teknologian hyödyntäminen tutkimustyössä Case: Turun yliopisto

Abstract

Tutkimustyön ja siinä hyödynnettyjen teknologioiden tarkastelu käytännön tasolla on yllättävän vähän käsitelty aihe tutkimuskirjallisuudessa. Näin ollen tämän tutkielman pyrkimyksenä on yhtäältä muodostaa tutkimustyöstä ja siihen liittyvistä yksittäisistä tehtävistä prosessinomainen, lähestyttävissä oleva malli ja toisaalta tarkastella kuinka teknologian käyttö edistää tai haittaa tutkimustyötä tämän prosessin eri vaiheissa. Lisänäkökulmaa tutkimusongelmaan tuodaan myös tarkastelemalla käytettyjen teknologioiden valintaperusteita. Ilmiön tarkastelua varten taustateorioiksi on valittu Task-Technology Fit -teoria sekä Unified Theory of Acceptance and Use of Technology 2, joiden lisäksi tutkimustyön ja teknologian muodostaman kokonaisuuden ymmärtämiseksi tutkielmassa hyödynnetään käyttäjän, teknologian ja tehtävän muodostaman työjärjestelmän käsitettä.

Tutkielma on tehty osittain Turun yliopiston IT-palveluiden toimeksiannosta, joten tarkastelun kohteeksi tutkielmassa on valittu Turun yliopiston tutkijat ja heidän teknologiavalintansa. Aihepiirin ja tutkimusongelman paremmaksi hahmottamiseksi tutkielmanteko aloitettiin esitutkimushaastatteluilla, joiden perusteella muodostettiin hypoteesi tutkijan työprosessista sekä kartoitettiin alustavasti käytettyjä teknologioita. Varsinaisen tutkimusaineiston muodostavat sähköisellä kyselylomakkeella kerätyt vastaukset, joista ensisijaisen aineiston muodostavat vastaukset avoimiin kysymyksiin teknologian käytön myötä havaitut hyödyt ja toisaalta teknologian aiheuttamat esteet tutkimustyölle.

Kyselyvastauksia analysoitiin laadullisin menetelmin ja analyysin myötä vahvistettiin esitutkimuksessa muodostettu tutkijan työprosessi sekä muodostettiin kattava kuva prosessin eri vaiheissa käytetyistä teknologioista. Lisäksi löydettiin yhtäläisyyksiä kyselyvastausten ja aiemman tutkimuskirjallisuuden välillä teknologian valinnan osalta. Teknologian käytöllä saavutettujen hyötyjen ja kohdattujen esteiden kohdalla havaittiin, että hyödyt yhdistetään tavallisesti suoremmin johonkin tutkimuksen vaiheeseen tai tehtävään, kun puolestaan esteiden nähtiin haittaavan tutkimustyötä yleisesti laajemmin koko tutkimusprosessia. Teknologian käyttö ei myöskään aina tuonut varsinaista lisähyötyä vaan se nähtiin enemmänkin koko tutkimuksen mahdollistajana ja välttämättömänä edellytyksenä, mikä voi osaltaan selittää vaihtelua hyötyjen ja esteiden välillä.

Yleistettävissä olevien johtopäätösten tekeminen aiheesta vaatii kuitenkin jatkotutkimusta, tämän tutkielman kuvatessa luotettavasti vain Turun yliopiston tutkijoiden tapausta. Tutkielmassa määritelty tutkimusprosessi ja suuntaa-antavat tulokset hyödyistä ja esteistä sekä teknologian valintaperusteista toimivat kuitenkin hyvänä pohjana jatkotutkimukselle.