Functional and dysfunctional effects of university performance measurement
Mäkynen, Roope (2016-11-23)
Functional and dysfunctional effects of university performance measurement
Mäkynen, Roope
(23.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Performance measurement in universities has increased dramatically since the 1980s and explicit standards to keep universities and their employees accountable for being productive in terms of teaching and research have been introduced. This thesis examines, firstly, what has lead to the increase in performance measurement in universities, and secondly, what are the functional and dysfunctional effects connected to this.
This thesis utilizes the conceptual research approach which denotes that building a comprehensive picture about the subject at hand rests solely on analyzing the extant research and making conceptualizations basing on this source material. From the material examined, common themes regarding the rise in performance measurement in the public sector and in universities are first discussed from a global perspective and thereafter the thesis moves on to examine performance measurement in Finnish universities especially with regard to the Finnish university funding model.
Basing on the extant research, it can be stated that performance measurement in universities is largely attributable to the rapid diffusion of New Public Management (NPM) reforms across the developed world. As universities have often an important part to play in a nation's public sector, they have also been subjected to reforms promoting competition, productivity, and efficiency. While notable improvements have been made in terms of performance indicators connected to productivity, there are usually few balancing measures to safeguard the sustainability of academic work. When output is excessively promoted and there are few measures connected to societal outcomes, such as, the content of courses or the contribution of research, myopic behaviour and gaming may become pressing issues. In the Finnish university funding model the imbalance between output and outcomes combined with the inability of the indicators to recognize the content of academic work denote that deviation from quality standards is not restricted sufficiently. This may lead to artificial gimmickry in connection to the performance indicators while no real improvements in terms of knowledge creation are made.
This thesis contributes to the extant research on performance measurement in universities and the utilization of results controls in higher education by bringing forward notions about the effects these have on the Finnish university system. Suoritusmittaus yliopistoissa on lisääntynyt merkittävästi 1980-luvulta lähtien ja yliopistojen vastuu opetuksen sekä tutkimuksen tuloksellisuudesta on kasvanut eksplisiittisten suoritusmittareiden johdosta. Tämä tutkielma tarkastelee, mitkä tekijät ovat johtaneet suoritusmittauksen roolin kasvuun yliopistoissa ja mitä funktionaalisia ja dysfunktionaalisia vaikutuksia suoritusmittauksen lisääntyminen on synnyttänyt.
Tämä tutkielma on käsiteanalyyttinen, minkä johdosta kokonaiskuva tutkittavasta aiheesta pohjautuu jo olemassa olevaan tutkimusdoktriiniin ja tutkimuskohteesta pyritään luomaan mahdollisimman totuudenmukainen kuva tekemällä käsitteellistyksiä. Tutkimusdoktriinia tarkastelemalla pyritään ensin tuomaan esiin, mitä yleisiä teemoja suoritusmittaukseen julkisella sektorilla sekä yliopistoissa globaalisti liittyy, minkä jälkeen tarkastelu siirtyy suomalaisiin yliopistoihin ja erityisesti yliopistojen rahoitusmallin synnyttämiin vaikutuksiin.
Tutkimusdoktriiniin pohjaten voidaan todeta, että suoritusmittauksen laajuus yliopistoissa johtuu pitkälti New Public Management -reformien (NPM) nopeasta leviämisestä kehittyneissä maissa. Yliopistot ovat usein tärkeä osa eri maiden julkisia sektoreita, minkä johdosta niihin on myös kohdistettu kilpailua, tuottavuutta ja tehokkuutta painottavia reformeja. Vaikka reformien johdosta tuottavuus yliopistoissa on kasvanut, on yleinen ongelma ollut tuotosta tasapainottavien ja akateemisen työn jatkuvuuteen liittyvien indikaattorien puute. Mikäli tuotosta painotetaan liiallisesti eikä tasapainottavia indikaattoreita yliopistojen yhteiskunnallisiin tavoitteisiin liittyen ole, saattaa liiallinen lyhytnäköisyys ja indikaattoreiden keinotekoinen parantelu nousta ongelmaksi. Yliopistojen rahoitusmallin epätasapaino tuotoksen sekä yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä yhdistettynä indikaattorien kyvyttömyyteen tunnistaa akateemisen työn sisältöä tarkoittaa, että laatutasoista poikkeamista ei rajoiteta tarpeeksi. Tämä voi johtaa indikaattoreiden keinotekoiseen muokkaamiseen ilman, että suorituskyky todellisuudessa paranee.
Tämä tutkielma laajentaa aiempaa tutkimustietoa suoritusmittauksesta sekä tulosvastuuseen liittyvien kontrollimekanismien käytöstä yliopistoissa tuomalla esiin näiden vaikutuksia erityisesti suomalaisiin yliopistoihin.
This thesis utilizes the conceptual research approach which denotes that building a comprehensive picture about the subject at hand rests solely on analyzing the extant research and making conceptualizations basing on this source material. From the material examined, common themes regarding the rise in performance measurement in the public sector and in universities are first discussed from a global perspective and thereafter the thesis moves on to examine performance measurement in Finnish universities especially with regard to the Finnish university funding model.
Basing on the extant research, it can be stated that performance measurement in universities is largely attributable to the rapid diffusion of New Public Management (NPM) reforms across the developed world. As universities have often an important part to play in a nation's public sector, they have also been subjected to reforms promoting competition, productivity, and efficiency. While notable improvements have been made in terms of performance indicators connected to productivity, there are usually few balancing measures to safeguard the sustainability of academic work. When output is excessively promoted and there are few measures connected to societal outcomes, such as, the content of courses or the contribution of research, myopic behaviour and gaming may become pressing issues. In the Finnish university funding model the imbalance between output and outcomes combined with the inability of the indicators to recognize the content of academic work denote that deviation from quality standards is not restricted sufficiently. This may lead to artificial gimmickry in connection to the performance indicators while no real improvements in terms of knowledge creation are made.
This thesis contributes to the extant research on performance measurement in universities and the utilization of results controls in higher education by bringing forward notions about the effects these have on the Finnish university system.
Tämä tutkielma on käsiteanalyyttinen, minkä johdosta kokonaiskuva tutkittavasta aiheesta pohjautuu jo olemassa olevaan tutkimusdoktriiniin ja tutkimuskohteesta pyritään luomaan mahdollisimman totuudenmukainen kuva tekemällä käsitteellistyksiä. Tutkimusdoktriinia tarkastelemalla pyritään ensin tuomaan esiin, mitä yleisiä teemoja suoritusmittaukseen julkisella sektorilla sekä yliopistoissa globaalisti liittyy, minkä jälkeen tarkastelu siirtyy suomalaisiin yliopistoihin ja erityisesti yliopistojen rahoitusmallin synnyttämiin vaikutuksiin.
Tutkimusdoktriiniin pohjaten voidaan todeta, että suoritusmittauksen laajuus yliopistoissa johtuu pitkälti New Public Management -reformien (NPM) nopeasta leviämisestä kehittyneissä maissa. Yliopistot ovat usein tärkeä osa eri maiden julkisia sektoreita, minkä johdosta niihin on myös kohdistettu kilpailua, tuottavuutta ja tehokkuutta painottavia reformeja. Vaikka reformien johdosta tuottavuus yliopistoissa on kasvanut, on yleinen ongelma ollut tuotosta tasapainottavien ja akateemisen työn jatkuvuuteen liittyvien indikaattorien puute. Mikäli tuotosta painotetaan liiallisesti eikä tasapainottavia indikaattoreita yliopistojen yhteiskunnallisiin tavoitteisiin liittyen ole, saattaa liiallinen lyhytnäköisyys ja indikaattoreiden keinotekoinen parantelu nousta ongelmaksi. Yliopistojen rahoitusmallin epätasapaino tuotoksen sekä yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä yhdistettynä indikaattorien kyvyttömyyteen tunnistaa akateemisen työn sisältöä tarkoittaa, että laatutasoista poikkeamista ei rajoiteta tarpeeksi. Tämä voi johtaa indikaattoreiden keinotekoiseen muokkaamiseen ilman, että suorituskyky todellisuudessa paranee.
Tämä tutkielma laajentaa aiempaa tutkimustietoa suoritusmittauksesta sekä tulosvastuuseen liittyvien kontrollimekanismien käytöstä yliopistoissa tuomalla esiin näiden vaikutuksia erityisesti suomalaisiin yliopistoihin.