Sisäisen valvonnan prosessien ja käytäntöjen institutionalisoituminen – case: Sarbanes-Oxley-lainsäädäntö monikansallisen organisaation suomalaisessa tytäryhtiössä
Tuliniemi, Henri (2016-11-23)
Sisäisen valvonnan prosessien ja käytäntöjen institutionalisoituminen – case: Sarbanes-Oxley-lainsäädäntö monikansallisen organisaation suomalaisessa tytäryhtiössä
Tuliniemi, Henri
(23.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Taloudellisten väärinkäytösten taustatekijänä on hyvin usein havaittu olleen heikko sisäinen valvonta. Yhdysvalloissa tehtiin yksi suurimmista sääntelyuudistuksista vuonna 2002, kun maassa otettiin käyttöön Sarbanes-Oxley-lainsäädäntö, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä sisäisen valvonnan läpinäkyvyyttä esimerkiksi dokumentointivaatimuksia ja johdon vastuita lisäämällä. Tutkijoiden keskuudessa SOX-lainsäädäntö on ollut mielenkiinnon kohteena jo pitkään, mutta lainsäädännön vaikutusten tutkiminen institutionaalista teoriaa hyväksikäyttäen on vielä melko tutkimaton alue. Tutkielman case-yhtiö on suuri suomalainen lääkintäinstrumenttien ja tarvikkeiden valmistaja, jonka emoyhtiön on yhdysvaltalainen pörssiyhtiö. Hajaantuneessa yritysverkostossa kontrollia pyritään ylläpitämään yhteisen viitekehyksen ja standardoitujen prosessien avulla. Case-yhtiön valvontaprosessien kehitys on kuitenkin ollut hidasta ja esimerkiksi SOX-kontrollit sekä niiden testaaminen ovat pysyneet pitkään muuttumattomina, mikä on johtanut tehottomuuteen. Emoyhtiön pyrkimykset kehittää sisäistä valvontaa paremmin paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi on myös ollut puutteellista.
Institutionaalisen teorian pohjalta tutkielmassa selvitetään, miten SOX-lainsäädäntö on vaikuttanut case-yhtiön sisäisen valvonnan sääntöihin ja rutiineihin, mitkä tekijät vaikuttavat emoyhtiön prosessien ja käytäntöjen implementointiin ja sisäistämiseen sekä mitkä tekijät voivat johtaa standardoitujen käytäntöjen muokkaamiseen. Tutkimus on toiminta-analyyttinen ja tutkimusmetodeina on käytetty teemahaastatteluja, kyselylomaketta sekä osallistuvaa havainnointia.
Tutkielman tulokset osoittavat, että case-yhtiössä SOX-lainsäädännön prosessit ja käytännöt ovat pysyneet pitkään muuttumattomina. Sisäiseen valvontaa muodostuneista rutiineista huolimatta empiiriset tulokset osoittavat, että SOX-lainsäädäntöön liittyvät sisäisen valvonnan prosessit ja käytännöt kohtaavat case-yhtiössä vastarintaa. Merkittävimmät negatiivisuutta aiheuttavat tekijät ovat kontrollien sitoma suuri resurssien määrä, valvonnan byrokraattisuus ja laajat dokumentointivaatimukset, sisäisen valvonnan kontrolleihin liittyvien arviointien liian suuri yksityiskohtaisuus, puutteet kontrollien olennaisuudessa sekä SOX-prosesseista ja käytännöistä saatavan hyödyn vähäisyys sekä niiden irrallisuus. Tutkielman keskeinen tulos on myös se, että institutionalisoituminen voi vaikuttaa negatiivisesti valvonnan tehokkuuteen, koska väärinkäytösten havainnointikyky heikkenee, kun toiminta pysyy pitkään muuttumattomana. Käytäntöjen variaation taustalla ovat puutteellinen kommunikaatio, valvontaresurssit ja käytäntöjen ohjeistus sekä vähäinen prosessien ja käytäntöjen räätälöinti case-yhtiön muihin kontrollijärjestelmiin. Haasteet vaikuttavat negatiivisesti standardoitujen käytäntöjen sisäistämiseen sekä sisäisen valvonnan kokonaisvaltaiseen tehokkuuteen.
Institutionaalisen teorian pohjalta tutkielmassa selvitetään, miten SOX-lainsäädäntö on vaikuttanut case-yhtiön sisäisen valvonnan sääntöihin ja rutiineihin, mitkä tekijät vaikuttavat emoyhtiön prosessien ja käytäntöjen implementointiin ja sisäistämiseen sekä mitkä tekijät voivat johtaa standardoitujen käytäntöjen muokkaamiseen. Tutkimus on toiminta-analyyttinen ja tutkimusmetodeina on käytetty teemahaastatteluja, kyselylomaketta sekä osallistuvaa havainnointia.
Tutkielman tulokset osoittavat, että case-yhtiössä SOX-lainsäädännön prosessit ja käytännöt ovat pysyneet pitkään muuttumattomina. Sisäiseen valvontaa muodostuneista rutiineista huolimatta empiiriset tulokset osoittavat, että SOX-lainsäädäntöön liittyvät sisäisen valvonnan prosessit ja käytännöt kohtaavat case-yhtiössä vastarintaa. Merkittävimmät negatiivisuutta aiheuttavat tekijät ovat kontrollien sitoma suuri resurssien määrä, valvonnan byrokraattisuus ja laajat dokumentointivaatimukset, sisäisen valvonnan kontrolleihin liittyvien arviointien liian suuri yksityiskohtaisuus, puutteet kontrollien olennaisuudessa sekä SOX-prosesseista ja käytännöistä saatavan hyödyn vähäisyys sekä niiden irrallisuus. Tutkielman keskeinen tulos on myös se, että institutionalisoituminen voi vaikuttaa negatiivisesti valvonnan tehokkuuteen, koska väärinkäytösten havainnointikyky heikkenee, kun toiminta pysyy pitkään muuttumattomana. Käytäntöjen variaation taustalla ovat puutteellinen kommunikaatio, valvontaresurssit ja käytäntöjen ohjeistus sekä vähäinen prosessien ja käytäntöjen räätälöinti case-yhtiön muihin kontrollijärjestelmiin. Haasteet vaikuttavat negatiivisesti standardoitujen käytäntöjen sisäistämiseen sekä sisäisen valvonnan kokonaisvaltaiseen tehokkuuteen.