Työtaisteluvapaus osana ammatillista järjestäytymisvapautta
Laitinen, Heidi (2016-11-23)
Työtaisteluvapaus osana ammatillista järjestäytymisvapautta
Laitinen, Heidi
(23.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää ammatillisen yhdistymisvapauden sisältöä ja laajuutta sekä erityisesti työtaisteluvapauden asemaa osana ammatillisen yhdistymisvapauden nauttimaa perustuslaillista suojaa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan erityisesti sitä, miten yleinen turvaamistoimi soveltuu työtaisteluvapauden rajoittamiseen sekä työehtosopimuslakiin perustuvaa suhteellista työrauhavelvollisuutta että oikeuskäytännön nojalla muotoutunutta yleistä työrauhavelvollisuutta väitetysti loukkaavien työtaistelutoimenpiteiden osalta.
Tutkielman tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen eli oikeustieteelliselle tutkimukselle perinteinen lainoppi. Tämän lisäksi tarkastelu pohjautuu vahvasti oikeustapausten analysointiin sekä kansallisen että eurooppalaisen oikeuskäytännön kautta. Tutkimusnäkökulma on valtiosääntöoikeudellinen ja siten tarkastelu kohdistuu oikeussääntöjen systematisointiin ja tulkintaan erityisesti perusoikeusnäkökulmasta. Tutkielman pääasiallisena tutkimusaineistona on käytetty asiaa koskevien kansallisten ja kansainvälisten säädösten ohella oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta sekä lainvalmisteluasiakirjoja ja perustuslakivaliokunnan aihetta koskevia lausuntoja.
Työtaisteluvapaus sijoittuu tutkielmassa suoritetun tarkastelun perusteella ammatillisen yhdistymisvapauden nauttiman suojan piiriin kuitenkin vain osittain. Tämä johtuu siitä, että työtaistelutoimet, joiden toimeenpanemiseen ammatillinen yhdistys ei ole osallistunut tai myötävaikuttanut, eivät lähtökohtaisesti nauti kyseisen perusvapauden piirissä valtiosääntöoikeudellista turvaa. Siltä osin, kun työtaisteluvapaus kuuluu tarkastelun kohteena olevan perusvapauden suojaan, on se kuitenkin lähtökohtaisesti rajoitettavissa, mikäli perusoikeuksien rajoituksille asetetut yleiset edellytykset täyttyvät. Yleinen turvaamistoimi ei kuitenkaan sovellu perustuslain suojaaman työtaisteluvapauden rajoitusperusteeksi siltä osin, kun kyse on suhteellista työrauhavelvollisuutta tai yleistä työrauhavelvollisuutta väitetysti loukkaavasta työtaistelutoimenpiteestä. Laittomien työtaisteluiden ehkäisemiseksi tulisikin siten tarkastella mahdollisuuksia kehittää hyvityssakkoseuraamusta tai menettelyjä, jotka kannustaisivat osapuolia sovinnollisiin ratkaisuihin.
Tutkielman tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen eli oikeustieteelliselle tutkimukselle perinteinen lainoppi. Tämän lisäksi tarkastelu pohjautuu vahvasti oikeustapausten analysointiin sekä kansallisen että eurooppalaisen oikeuskäytännön kautta. Tutkimusnäkökulma on valtiosääntöoikeudellinen ja siten tarkastelu kohdistuu oikeussääntöjen systematisointiin ja tulkintaan erityisesti perusoikeusnäkökulmasta. Tutkielman pääasiallisena tutkimusaineistona on käytetty asiaa koskevien kansallisten ja kansainvälisten säädösten ohella oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta sekä lainvalmisteluasiakirjoja ja perustuslakivaliokunnan aihetta koskevia lausuntoja.
Työtaisteluvapaus sijoittuu tutkielmassa suoritetun tarkastelun perusteella ammatillisen yhdistymisvapauden nauttiman suojan piiriin kuitenkin vain osittain. Tämä johtuu siitä, että työtaistelutoimet, joiden toimeenpanemiseen ammatillinen yhdistys ei ole osallistunut tai myötävaikuttanut, eivät lähtökohtaisesti nauti kyseisen perusvapauden piirissä valtiosääntöoikeudellista turvaa. Siltä osin, kun työtaisteluvapaus kuuluu tarkastelun kohteena olevan perusvapauden suojaan, on se kuitenkin lähtökohtaisesti rajoitettavissa, mikäli perusoikeuksien rajoituksille asetetut yleiset edellytykset täyttyvät. Yleinen turvaamistoimi ei kuitenkaan sovellu perustuslain suojaaman työtaisteluvapauden rajoitusperusteeksi siltä osin, kun kyse on suhteellista työrauhavelvollisuutta tai yleistä työrauhavelvollisuutta väitetysti loukkaavasta työtaistelutoimenpiteestä. Laittomien työtaisteluiden ehkäisemiseksi tulisikin siten tarkastella mahdollisuuksia kehittää hyvityssakkoseuraamusta tai menettelyjä, jotka kannustaisivat osapuolia sovinnollisiin ratkaisuihin.