Yksilölliset ominaisuudet työssä ja työllistymisessä Työvalmentajien ja ohjaajien näkemyksiä kehitysvammaisten naisten ja miesten vahvuuksista ja haasteista työssä ja työllistymisessä
Alari, Eveliina; Koskinen, Karoliina (2016-11-29)
Yksilölliset ominaisuudet työssä ja työllistymisessä Työvalmentajien ja ohjaajien näkemyksiä kehitysvammaisten naisten ja miesten vahvuuksista ja haasteista työssä ja työllistymisessä
Alari, Eveliina
Koskinen, Karoliina
(29.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma tarkastelee työvalmentajien ja ohjaajien näkemyksiä kehitysvammaisten naisten ja miesten vahvuuksista ja haasteista työssä ja työllistymisessä. Tutkielman aineisto on osa Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013–2014 raportissa käytettyä lomakekyselyä, jonka ovat laatineet Kehitysvammaliiton tutkijat Hannu T. Vesala, Simo Klem ja Marika Ahlstén. Tutkimusjoukko koostuu 623 kehitysvammaisesta miehestä ja 416 kehitysvammaisesta naisesta. Tässä tutkielmassa aineistosta analysoitiin avokysymys, jossa työvalmentajia ja ohjaajia pyydettiin arvioimaan kehitysvammaisen asiakkaansa vahvuuksia ja haasteita työn ja työllistymisen kannalta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenografiaa. Kategoriat rakennettiin teoriaohjaavasti käyttäen apuna muun muassa Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä ICF-luokitusta. Jotta tuloksia voitiin tarkastella sukupuolen näkökulmasta, kaikki aineistosta nousseet merkitykset kvantifioitiin. Tulosavaruus rakentui vahvuuksissa biopsykososiaalisen mallin ja haasteet yksilöllisen mallin mukaisesti. Vahvuudet kuvasivat yksilön toimintakykyä ja normaalitilaa, haasteet toimintarajoitteita sekä yksilön epänormaaliatilaa. Ympäristön vaikutus näissä jäi hyvin pieneksi. Vahvuuksien ja haasteiden ilmiöt olivat molemmilla sukupuolilla samankaltaiset. Vahvuuksia oli vastattu enemmän, mutta haasteet olivat monisanaisempia.
Vahvuuksia kuvatiin eniten psyykkisen toimintakyvyn ja siinä erityisesti persoonallisuuden kautta. Persoonallisuudessa ulospäinsuuntautuneisuus sekä tunnollisuus saivat eniten merkityksiä molemmilla sukupuolilla. Myös yksilön osaaminen ja taidot sekä kykeneminen itsenäiseen työhön kuvasivat vahvuuksia. Näitä ominaisuuksia oli enemmän naisilla kuin miehillä.
Haasteissa painottui suorituksiin ja osallistumiseen liittyvät ongelmat. Tähän sisältyi sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet yhtä lailla molemmilla sukupuolilla. Taitojen ja itsenäisen toimintakyvyn puutteita oli mainittu enemmän miehillä. Haasteita kuvattiin myös psyykkisen hyvinvoinnin ongelmien kautta, joita oli nähty enemmän naisilla, sekä kognitiivisilla rajoitteilla, joita oli molemmilla sukupuolilla yhtä paljon.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenografiaa. Kategoriat rakennettiin teoriaohjaavasti käyttäen apuna muun muassa Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä ICF-luokitusta. Jotta tuloksia voitiin tarkastella sukupuolen näkökulmasta, kaikki aineistosta nousseet merkitykset kvantifioitiin. Tulosavaruus rakentui vahvuuksissa biopsykososiaalisen mallin ja haasteet yksilöllisen mallin mukaisesti. Vahvuudet kuvasivat yksilön toimintakykyä ja normaalitilaa, haasteet toimintarajoitteita sekä yksilön epänormaaliatilaa. Ympäristön vaikutus näissä jäi hyvin pieneksi. Vahvuuksien ja haasteiden ilmiöt olivat molemmilla sukupuolilla samankaltaiset. Vahvuuksia oli vastattu enemmän, mutta haasteet olivat monisanaisempia.
Vahvuuksia kuvatiin eniten psyykkisen toimintakyvyn ja siinä erityisesti persoonallisuuden kautta. Persoonallisuudessa ulospäinsuuntautuneisuus sekä tunnollisuus saivat eniten merkityksiä molemmilla sukupuolilla. Myös yksilön osaaminen ja taidot sekä kykeneminen itsenäiseen työhön kuvasivat vahvuuksia. Näitä ominaisuuksia oli enemmän naisilla kuin miehillä.
Haasteissa painottui suorituksiin ja osallistumiseen liittyvät ongelmat. Tähän sisältyi sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet yhtä lailla molemmilla sukupuolilla. Taitojen ja itsenäisen toimintakyvyn puutteita oli mainittu enemmän miehillä. Haasteita kuvattiin myös psyykkisen hyvinvoinnin ongelmien kautta, joita oli nähty enemmän naisilla, sekä kognitiivisilla rajoitteilla, joita oli molemmilla sukupuolilla yhtä paljon.