”Water fresh from the eternal ice to you”. Valloitettu luonto, postkoloniaalinen ekokritiikki ja luonnolle äänen antaminen Thomas Whartonin romaaneissa Icefields ja Every Blade of Grass
Sahla, Anniina (2016-11-29)
”Water fresh from the eternal ice to you”. Valloitettu luonto, postkoloniaalinen ekokritiikki ja luonnolle äänen antaminen Thomas Whartonin romaaneissa Icefields ja Every Blade of Grass
Sahla, Anniina
(29.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Kanadalainen nykykirjailija Thomas Wharton on tunnettu erityisesti kotimaassaan luontoteemaisista teoksistaan sekä historian ja tarinoiden teemoja pohtivista romaaneistaan. Whartonin historiallinen esikoisromaani Icefields (1995) sekä viimeisin lähihistoriaan sijoittuva aikuisten romaani Every Blade of Grass (2014) keskittyvät luontoteemaan ja ekofiktion keinoin nostavat esiin vallitsevan ympäristökriisin.
Tutkimukseni käsittelee Whartonin teoksia kolmesta näkökulmasta: miten luontoa valloitetaan ja alistetaan, miten vastakohtaiset luontonäkemykset intiaanien ja ei-intiaanien välillä näkyvät, ja miten Wharton pyrkii teoksissaan antamaan luonnolle äänen. Lähestymistapani teoksiin on ekokriittinen eli tutkin ei-inhimillisen ja inhimillisen välistä suhdetta. Tarkastelen, miten teoksissa tuodaan esiin luonnon alistaminen, intiaanien kolonisointi, sekä miten teokset kommentoivat nykypäivän ympäristökriisejä ja minkälaisia keinoja teokset tarjoavat ympäristökriisin estämiseksi.
Intiaanien ja luonnon kohtelussa on paljon samoja piirteitä. Siksi tutkimukseeni kytkeytyy postkoloniaalinen ekokritiikki, joka keskittyy luonnon ja alkuperäiskansojen hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun tarkasteluun. Pohdin myös miten ekofiktio kaunokirjallisuuden genrenä voi pyrkiä tuomaan kirjallisuuteen ei-inhimillisen luonnon äänen.
Turismin kasvu, globaali talous ja yleinen kulutuskulttuuri johtavat luonnon kolonisointiin ja samalla myös sellaisten vähemmistöryhmien kolonisointiin, jotka eivät näe luontoa valloitettavana hyödykkeenä. Whartonin romaanit tarjoavat ratkaisuksi tietynlaista, positiivista, kulttuurista omimista sekä luonnon arvostamista sellaisenaan. Luonnon nostaminen ”päähenkilöksi” kirjallisuudessa saakin lukijan pohtimaan vallitsevaa luontokäsitystä.
Tutkimukseni käsittelee Whartonin teoksia kolmesta näkökulmasta: miten luontoa valloitetaan ja alistetaan, miten vastakohtaiset luontonäkemykset intiaanien ja ei-intiaanien välillä näkyvät, ja miten Wharton pyrkii teoksissaan antamaan luonnolle äänen. Lähestymistapani teoksiin on ekokriittinen eli tutkin ei-inhimillisen ja inhimillisen välistä suhdetta. Tarkastelen, miten teoksissa tuodaan esiin luonnon alistaminen, intiaanien kolonisointi, sekä miten teokset kommentoivat nykypäivän ympäristökriisejä ja minkälaisia keinoja teokset tarjoavat ympäristökriisin estämiseksi.
Intiaanien ja luonnon kohtelussa on paljon samoja piirteitä. Siksi tutkimukseeni kytkeytyy postkoloniaalinen ekokritiikki, joka keskittyy luonnon ja alkuperäiskansojen hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun tarkasteluun. Pohdin myös miten ekofiktio kaunokirjallisuuden genrenä voi pyrkiä tuomaan kirjallisuuteen ei-inhimillisen luonnon äänen.
Turismin kasvu, globaali talous ja yleinen kulutuskulttuuri johtavat luonnon kolonisointiin ja samalla myös sellaisten vähemmistöryhmien kolonisointiin, jotka eivät näe luontoa valloitettavana hyödykkeenä. Whartonin romaanit tarjoavat ratkaisuksi tietynlaista, positiivista, kulttuurista omimista sekä luonnon arvostamista sellaisenaan. Luonnon nostaminen ”päähenkilöksi” kirjallisuudessa saakin lukijan pohtimaan vallitsevaa luontokäsitystä.