”SOTAKUVA SANOIN” Ekfrasis ja sotakuvan merkitys Arturo Pérez-Reverten romaanissa El Pintor de Batallas
Rovio, Marianne (2016-11-30)
”SOTAKUVA SANOIN” Ekfrasis ja sotakuvan merkitys Arturo Pérez-Reverten romaanissa El Pintor de Batallas
Rovio, Marianne
(30.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Kaunokirjallisuudessa kuvilla ja taiteella on ollut merkitystä hyvin laaja-alaisesti. Kuvan ja sanan suhde on kiehtonut tutkijoita paljon, ja siihen liittyen on tehty paljon tutkimusta esimerkiksi ekfrasis-teorian tiimoilta. Kuvan ja sanan yhdistyminen kaunokirjallisuudessa herättää tutkijoiden kesken erilaisia näkökulmia muun muassa siitä, onko niiden välille ensinnäkään asetettava jotain teoriaa kuten ekfrasis. Espanjalaisen kirjailijan Arturo Pérez-Reverten teos El pintor de batallas -romaani perustuu lähes kokonaisuudessaan kuviin ja visuaalisuuteen, ja teoksen juonikaari sekä tematiikka pohjautuvat sotakuvien maailmaan. Teos asettaa kaunokirjallisuuden keinoin lähitarkastelun kohteeksi sotakuvan, jonka merkitystä tutkin pro gradu -työssäni.
Olen soveltanut tutkimuksessani ekfrasis-teorioita, joiden avulla analysoin sotakuvan merkitystä El pintor de batallas -teoksessa. Olen käyttänyt tukenani lähinnä James Heffernanin teorioista lähtöisin olevaa, nykymuotoon sovellettua teoriaa, jonka pohjalta myös moni muu ekfrasis-teoreetikko on tutkinut ekfrasis-käsitettä. Heffernan on määritellyt esimerkiksi ekfrasiksen kuvaamaan toista esitystä niin, että se ei rajoitu pelkästään still-kuvaan, vaan ekfrasis alkaa kertoa ja kuvailla myös kuvan ulkopuolella sekä antaa pysähtyneelle kuvalle mahdollisuuden kertoa enemmän kuin pelkkä kuvan pysähtynyt hetki.
Yksi keskeisin asetelma romaanissa on sotakuvaan liittyvät subjektit. Sotakuva hahmottuu teoksessa kuvaaja-kuvattava -suhteen kautta, mikä luo pohjan myös teoksen rakenteelle. Teos antaa puheenvuoron kuvan vaiennetuille osapuolille kuvaajan ja kuvatun alkaessa kertoa tarinaansa subjektin muodossa. Myös katsojan merkitystä ja kuvan suhdetta mediaan on tuotu teoksessa esille. Teoksessa välittyy median luoma hajanainen kokonaisuus, jossa yhdellä kuvalla voi olla voimakas vaikutus. Teos on myös itse hajanainen ja sirpalemainen kokonaisuus, samalla tavoin kuin Omar Calabresen määrittelemä uusbarokille ominainen hajanaisuuden ja sirpalemaisuuden etiikka korostaa ajankohtaiselle maailmalle ominaista hajanaisuuden piirrettä.
Lisäksi sotakuvan merkitykseen teoksessa vaikuttavat voimakkaasti uusbarokille ominaiset luonnontieteisiin pohjautuvat kaaoksen lait, joiden vaikutusta uusbarokin kirjallisuudelle muun muassa Calabrese on tutkinut geometriaan ja matematiikkaan pohjautuen. El pintor de batallas -romaanille ominainen geometrisuus ja kaaosteoriat sekä sen sisältämä journalistisen kuvan tematiikka tekevät tutkimuksesta väistämättä eri tieteiden välistä. Ymmärtääkseni teoksen sisältöä paremmin, minun on ollut käytettävä hyväkseni kirjallisuuden tutkimukseen liittyvän aineiston ohella niin journalistisen kuvan teoriaa kuin kaaosteorioihin pohjautuvaa tutkimuskirjallisuutta.
Olen soveltanut tutkimuksessani ekfrasis-teorioita, joiden avulla analysoin sotakuvan merkitystä El pintor de batallas -teoksessa. Olen käyttänyt tukenani lähinnä James Heffernanin teorioista lähtöisin olevaa, nykymuotoon sovellettua teoriaa, jonka pohjalta myös moni muu ekfrasis-teoreetikko on tutkinut ekfrasis-käsitettä. Heffernan on määritellyt esimerkiksi ekfrasiksen kuvaamaan toista esitystä niin, että se ei rajoitu pelkästään still-kuvaan, vaan ekfrasis alkaa kertoa ja kuvailla myös kuvan ulkopuolella sekä antaa pysähtyneelle kuvalle mahdollisuuden kertoa enemmän kuin pelkkä kuvan pysähtynyt hetki.
Yksi keskeisin asetelma romaanissa on sotakuvaan liittyvät subjektit. Sotakuva hahmottuu teoksessa kuvaaja-kuvattava -suhteen kautta, mikä luo pohjan myös teoksen rakenteelle. Teos antaa puheenvuoron kuvan vaiennetuille osapuolille kuvaajan ja kuvatun alkaessa kertoa tarinaansa subjektin muodossa. Myös katsojan merkitystä ja kuvan suhdetta mediaan on tuotu teoksessa esille. Teoksessa välittyy median luoma hajanainen kokonaisuus, jossa yhdellä kuvalla voi olla voimakas vaikutus. Teos on myös itse hajanainen ja sirpalemainen kokonaisuus, samalla tavoin kuin Omar Calabresen määrittelemä uusbarokille ominainen hajanaisuuden ja sirpalemaisuuden etiikka korostaa ajankohtaiselle maailmalle ominaista hajanaisuuden piirrettä.
Lisäksi sotakuvan merkitykseen teoksessa vaikuttavat voimakkaasti uusbarokille ominaiset luonnontieteisiin pohjautuvat kaaoksen lait, joiden vaikutusta uusbarokin kirjallisuudelle muun muassa Calabrese on tutkinut geometriaan ja matematiikkaan pohjautuen. El pintor de batallas -romaanille ominainen geometrisuus ja kaaosteoriat sekä sen sisältämä journalistisen kuvan tematiikka tekevät tutkimuksesta väistämättä eri tieteiden välistä. Ymmärtääkseni teoksen sisältöä paremmin, minun on ollut käytettävä hyväkseni kirjallisuuden tutkimukseen liittyvän aineiston ohella niin journalistisen kuvan teoriaa kuin kaaosteorioihin pohjautuvaa tutkimuskirjallisuutta.