Koivu elintarvikkeena ja koivunsilmu-uutteen analysointi

Abstract

Raudus- ja hieskoivu ovat Suomen yleisimmät ja taloudellisesti merkittävimmät lehtipuut. Historiallisesti koivun merkitys niin ravinnon, rehun, kuin myös polttopuun lähteenä on ollut huomattavan suuri. Kuitenkin koivun käyttö elintarvikkeena on ajan mittaan vähentynyt ja lopulta jäänyt hyvin vähäiseksi vaikkakin koivunmahlaa käytetään yhä nykyään joissain määrin. Koivunmahlalla ja siitä valmistettavalla koivusiirapilla on kuitenkin runsaasti potentiaalista käyttöä elintarvikkeena. Mahlan lisäksi koivusta saadaan myös runsaasti erilaisia bioaktiivisia yhdisteitä joilla on käyttöä niin lääketieteessä kuin myös funktionaalisissa elintarvikkeissa. Ksylitolin eli koivusokerin rooli karieksen ehkäisyssä on tunnettu jo pitkään, kuten on myös koivusta saatavien kasvisteroleiden korkeaa kolesterolitasoa alentava vaikutus. Betuliinilla ja betuliinihapolla vaikuttaa olevan vielä ksylitoliakin suurempi potentiaali. Bioaktiivisia ominaisuuksia on myös koivunlehtien fenolisilla yhdisteillä.

Erikoistyössä analysoitiin koivunsilmuista (rauduskoivu, Betula pendula) ylikriittisellä hiilidioksidilla uutettua näytettä. Uutteessa oletettiin olevan verrattain runsaasti lipideitä, joten näytteen analysointimenetelmät valittiin lipidien analysointiin soveltuviksi. Tavoitteena oli käyttää SPE-fraktiointia ja tuottaa riittävän puhtaita näytteen jakeita, jotta niiden sisältämät rasvahapot voitaisiin analysoida rasvahappojen metyyliesterijohdannaisina käyttäen GC-FID-laitteistoa. Lisäksi tavoitteena oli analysoida koivunsilmu-uutteen haihtuvia yhdisteitä käyttäen GC-FID- ja GC-MS-laitteistoja.

Tutkimuksen alkuolettamukset osoittautuivat vääriksi, minkä takia tutkimuksen alkuperäistä päätarkoitusta, eli lipidianalyysejä, ei saatu toteutettua. Pyrittäessä analysoimaan uutteen rasvahappokoostumusta GC-FID-laitteistolla havaittiin, ettei uutteessa juurikaan ollut rasvahappoja. Lisäksi, huolimatta siitä, että haihtuvia yhdisteitä löytyi hyvin lukuisa joukko, ei niiden tunnistaminen onnistunut käytössä olleen GC-MS-kirjaston tai kirjallisuuslähteiden perusteella. Useiden havaittujen yhdisteiden havaittiin muistuttavan, mutta ei vastaavan, kirjallisuudessa julkaistuja aiemmin koivusta havaittujen yhdisteiden GC-MS-spektrejä. Tutkimusten aikana kuitenkin havaittiin lipidiluokka-analyyseihin tarkoitetun SPE-fraktioinnin erottaneen myös uutteen haihtuvat yhdisteet eri fraktioihin.