Kehitysvammaisen oppilaan kokemuksia koulutieltä
Kivistö, Riitta (2016)
Kehitysvammaisen oppilaan kokemuksia koulutieltä
Kivistö, Riitta
(2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kehitysvammaisten oppilaiden kokemuksia ja näkemyksiä koulunkäynnistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella oppilaiden kouluhyvinvoinnin toteutumista heidän omasta näkökulmastaan ja tuoda esille kouluhyvinvointia vahvistavia sekä heikentäviä tekijöitä. Tutkimusympäristönä toimi harjaantumisopetuksen erityiskoulu ja tutkimuskohteena koulun kehitysvammaiset oppilaat.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kouluhyvinvointi, kehitysvammaisuuden eri näkökulmat ja koulu kehitysvammaisen oppilaan toimintaympäristönä. Tutkimuksen lähestymistapa pohjautuu Anne Konun koulun hyvinvointimalliin, jossa kouluhyvinvointia on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti huomioiden koulun olosuhteet, oppilaiden sosiaaliset suhteet sekä mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin oppilaiden ryhmähaastatteluita.
Tutkimustulokset osoittivat, että kehitysvammaiset oppilaat pitävät koulunkäynnistä ja viihtyvät koulussa hyvin. Heidän kokemuksensa ja näkemyksensä koulunkäynnistä olivat enimmäkseen positiivisia. Kouluhyvinvointi näyttäisi toteutuvan kehitysvammaisten oppilaiden kokemana hyvin. Oppilaiden haastatteluiden pohjalta voidaan todeta, että kouluhyvinvoinnin osa-alueista parhaiten toteutuu koulun sosiaaliset suhteet ja eniten kehitettävää näyttäisi olevan koulun olosuhteet osa-alueella.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kouluhyvinvointi, kehitysvammaisuuden eri näkökulmat ja koulu kehitysvammaisen oppilaan toimintaympäristönä. Tutkimuksen lähestymistapa pohjautuu Anne Konun koulun hyvinvointimalliin, jossa kouluhyvinvointia on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti huomioiden koulun olosuhteet, oppilaiden sosiaaliset suhteet sekä mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin oppilaiden ryhmähaastatteluita.
Tutkimustulokset osoittivat, että kehitysvammaiset oppilaat pitävät koulunkäynnistä ja viihtyvät koulussa hyvin. Heidän kokemuksensa ja näkemyksensä koulunkäynnistä olivat enimmäkseen positiivisia. Kouluhyvinvointi näyttäisi toteutuvan kehitysvammaisten oppilaiden kokemana hyvin. Oppilaiden haastatteluiden pohjalta voidaan todeta, että kouluhyvinvoinnin osa-alueista parhaiten toteutuu koulun sosiaaliset suhteet ja eniten kehitettävää näyttäisi olevan koulun olosuhteet osa-alueella.