Logistiikkayritysten kokemat toimitusketjuriskit ja toimintaympäristö Suomen maakunnissa
Varjonen, Pertti (2016-12-07)
Logistiikkayritysten kokemat toimitusketjuriskit ja toimintaympäristö Suomen maakunnissa
Varjonen, Pertti
(07.12.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Toimitusketjut ovat monimutkaisia ja globaaleja verkostoja, joihin kuuluu yhä enemmän jäseniä eri tasoilla. Ne ovat myös nopealiikkeisiä ja dynaamisia. Toimitusketjun riskit ovat niin tutkijoiden kuin yritysten kiinnostuksen kohteena Suomessa ja kansainvälisesti. Tämä tutkielma nivoutuu toimitusketjun riskien ja alueiden toimintaympäristön ympärille. Tutkielma luo kokonaiskuvan suomalaisten logistiikkayritysten kokemista toimitusketjun riskeistä ja miten ne eroavat Suomen eri maakunnissa sekä yleiskuvan millaisessa toimintaympäristössä suomalaiset logistiikkayritykset toimivat.
Tämä tutkielma asemoituu hyvin perinteiseen logistiikan ja toimitusketjun hallinnan tutkimuksen kategoriaan eli tutkimusta hallitsee deduktiivis-positivistinen ote. Ensin lähdettiin teoriasta liikkeelle ja tämän pohjalta määriteltiin tutkimuskysymykset ja teoreettinen viitekehys. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Käytetty tutkimusaineisto oli kyselytutkimus, jota analysoitiin kvantitatiivisin metodein.
Tutkimuksen perusteella toimitusketjun sisäiset kysyntäriskit nousivat logistiikkayritysten suurimmaksi riskin lähteeksi. Yksittäisistä riskeistä kysynnän voimakas vaihtelu ja vaikea ennustettavuus koettiin suurimmaksi. Tämän voidaan nähdä kuvastavan kohtalaisen hyvin yritysten toimintaympäristöä, jossa vuonna 2007 alkaneesta finanssikriisistä Suomi ei ole vieläkään päässyt tukevalle kasvun uralle. Seuraavaksi suurimmiksi riskeiksi koettiin toimitusketjun ulkopuoliseen toimintaympäristöön liittyvät riskit, joista suurimpana osaavan työvoiman heikko saatavuus. Tässä oli kuitenkin suuria maakuntakohtaisia eroja ja tulosten perusteella näytti, että työvoiman kysyntä ei kohtaa kaikissa maakunnissa työvoiman tarjontaa.
Logistiikkayritykset arvioivat toimintaympäristön yleisesti liiketoiminnan ja logistiikan kannalta hieman paremmiksi kuin liikenneinfrastruktuurin kannalta. Kaikki kolme kategoriaan sijoittuvat asteikolla ei hyvän eikä huonon ja hyvän välille. Tutkimus osoitti, että logistiikkayritysten kokemat toimintaympäristöt korreloivat positiivisesti väestöntiheyden kanssa.
Tämä tutkielma asemoituu hyvin perinteiseen logistiikan ja toimitusketjun hallinnan tutkimuksen kategoriaan eli tutkimusta hallitsee deduktiivis-positivistinen ote. Ensin lähdettiin teoriasta liikkeelle ja tämän pohjalta määriteltiin tutkimuskysymykset ja teoreettinen viitekehys. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Käytetty tutkimusaineisto oli kyselytutkimus, jota analysoitiin kvantitatiivisin metodein.
Tutkimuksen perusteella toimitusketjun sisäiset kysyntäriskit nousivat logistiikkayritysten suurimmaksi riskin lähteeksi. Yksittäisistä riskeistä kysynnän voimakas vaihtelu ja vaikea ennustettavuus koettiin suurimmaksi. Tämän voidaan nähdä kuvastavan kohtalaisen hyvin yritysten toimintaympäristöä, jossa vuonna 2007 alkaneesta finanssikriisistä Suomi ei ole vieläkään päässyt tukevalle kasvun uralle. Seuraavaksi suurimmiksi riskeiksi koettiin toimitusketjun ulkopuoliseen toimintaympäristöön liittyvät riskit, joista suurimpana osaavan työvoiman heikko saatavuus. Tässä oli kuitenkin suuria maakuntakohtaisia eroja ja tulosten perusteella näytti, että työvoiman kysyntä ei kohtaa kaikissa maakunnissa työvoiman tarjontaa.
Logistiikkayritykset arvioivat toimintaympäristön yleisesti liiketoiminnan ja logistiikan kannalta hieman paremmiksi kuin liikenneinfrastruktuurin kannalta. Kaikki kolme kategoriaan sijoittuvat asteikolla ei hyvän eikä huonon ja hyvän välille. Tutkimus osoitti, että logistiikkayritysten kokemat toimintaympäristöt korreloivat positiivisesti väestöntiheyden kanssa.