Tulonmuunto eriytetyn tuloverotuksen piirissä, listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
Muraja, Silja (2016-12-14)
Tulonmuunto eriytetyn tuloverotuksen piirissä, listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
Muraja, Silja
(14.12.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa syvennytään tulonmuuntoon ilmiönä erityisesti eriytetyn tuloverotuksen piirissä. Tavoitteena on ensinnäkin tutustua eriytetyn tuloverojärjestelmän ominaisuuksiin ja selvittää, millaiset ongelmat ovat järjestelmälle tyypillisiä ja vastaavasti selvittää, mitä voidaan lukea mallin meriiteiksi. Toisekseen pyritään ymmärtämään tulonmuuntoa sen teoreettisessa viitekehyksessä, erityisesti huomioiden ne elementit, jotka kannustavat tulonmuuntoon eriytetyn tuloverotuksen piirissä. Kolmas tavoite on selvittää, miten verolainsäädännön avulla on tulonmuunnon kannusteita pyritty hillitsemään Suomen, Norjan sekä Ruotsin listaamattomien osakeyhtiöiden kohdalla. Mielenkiinto on erityisesti listaamattomissa osakeyhtiöissä, koska omistajayrittäjän kannusteet tulonmuuntoon ovat ainakin teoreettisesti korkeat. Tutkielma on toteutettu laajana kirjallisuuskatsauksena aihepiiristä.
Eriytetty tuloverotus järjestelmänä luo taloudelle mahdollisuuksia ja haasteita. Kahden tuloveropohjan mallin kiistatta suurin heikkous on tulonmuunto, koska kannusteet verosuunnitteluun muodostuvat huomattaviksi veropohjien veroasteiden ollessa erisuuruiset. Järjestelmä asettaa näin ollen verolainsäädännölle haasteita, sillä ilmiönä tulonmuunto on taloudelle haitallinen. Tulonmuuntokannusteiden ollessa korkeat on verojärjestelmä tehoton, sillä veroja ei pystytä kohdentamaan oikein ja verotuksen käytösvaikutukset muodostuvat merkittäviksi. Pohjoismaissa, joissa eriytetty tuloverotus on käytössä, on pyritty lainsäädännöllisesti lievittämään tulonmuunnosta aiheutuvia hyvinvointitappioita. Listaamattomien osakeyhtiöiden kohdalla Suomi, Ruotsi ja Norja ovat kaikki päätyneet tahoillaan erilaisiin ratkaisuihin. Suomessa ansiotulo-osuuden määrittää nettovarallisuus ja Ruotsissa laskennallinen kynnyssumma. Norjassa osinkotulot ovat osa kokonaistuloja, mutta niille on määritelty niin kutsuttu suojausvähennys.
Eriytetty tuloverotus järjestelmänä luo taloudelle mahdollisuuksia ja haasteita. Kahden tuloveropohjan mallin kiistatta suurin heikkous on tulonmuunto, koska kannusteet verosuunnitteluun muodostuvat huomattaviksi veropohjien veroasteiden ollessa erisuuruiset. Järjestelmä asettaa näin ollen verolainsäädännölle haasteita, sillä ilmiönä tulonmuunto on taloudelle haitallinen. Tulonmuuntokannusteiden ollessa korkeat on verojärjestelmä tehoton, sillä veroja ei pystytä kohdentamaan oikein ja verotuksen käytösvaikutukset muodostuvat merkittäviksi. Pohjoismaissa, joissa eriytetty tuloverotus on käytössä, on pyritty lainsäädännöllisesti lievittämään tulonmuunnosta aiheutuvia hyvinvointitappioita. Listaamattomien osakeyhtiöiden kohdalla Suomi, Ruotsi ja Norja ovat kaikki päätyneet tahoillaan erilaisiin ratkaisuihin. Suomessa ansiotulo-osuuden määrittää nettovarallisuus ja Ruotsissa laskennallinen kynnyssumma. Norjassa osinkotulot ovat osa kokonaistuloja, mutta niille on määritelty niin kutsuttu suojausvähennys.