Maisemapalveluiden kartoitus ja arvottaminen:Tieteellisen ja paikallisen tiedon vertailu
Koskinen, Evastiina (2016-12-14)
Maisemapalveluiden kartoitus ja arvottaminen:Tieteellisen ja paikallisen tiedon vertailu
Koskinen, Evastiina
(14.12.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Ihmisen hyvinvointi on riippuvainen ekosysteemeistä ja niiden kyvystä tuottaa hyötyjä ja palveluita. Taloudellisen ja sosiaalisen vaurastumisen myötä ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden tila on maailmanlaajuisesti heikentynyt. Maankäytön paineet kasvavat ja tarve maiseman tuottamien kulttuuristen, ekologisten ja tuotannollisten arvojen kartoittamisesta ja arvottamisesta on yhä suurempi. Tämän vuoksi ekosysteemi- ja maisemapalveluiden kartoitus on saanut paljon huomiota ympäristötieteissä ja on yksi alan keskeisimpiä tutkimusteemoja. Ekosysteemi- ja maisemapalveluiden tämänhetkinen tutkimus keskittyy kuitenkin vahvasti taloudelliseen ja ekologiseen arvottamiseen, jolloin sosio-kulttuurinen ulottuvuus ei ole yhtä hyvin edustettuna.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia tuotanto- ja kulttuuripalveluiden spatiaalisuuden ja arvottamisen eroja sekä yhtäläisyyksiä asiantuntija- ja paikallislähtöisestä näkökulmasta. Menetelmänä käytetään maanpeite- ja maankäyttöluokkiin perustuvaa asiantuntija-arviota maiseman kyvystä tuottaa palveluita, osallistavaa paikkatietokyselyä ja siitä saatujen sosiaalisten arvojen ekstrapolointia maanpeite- ja maankäyttöluokittain sekä näiden päällekkäisanalyysiä. Lisäksi kenttätöissä valokuvataan samojen maanpeiteluokkien erilaisia maisemia, jotta voidaan osoittaa maiseman vaihtelu ja sen vaikutus palveluntuottoon. Tutkimusalueena on Kiskonjoen valuma-alue.
Maisemapalveluiden tunnistus ja arvottaminen osoittautui odotettua vaikeammaksi ja vastausmäärät jäivät näin ollen odotettua alhaisemmiksi. Tulokset kuitenkin osoittavat, että tieteellinen ja paikallinen tieto ovat osin yhteneviä ja osin eroavia, mikä kertoo näiden lähtökohtien arvottamisprosessien erilaisuudesta. Tieteellisen ja paikallisen tiedon yhdistäminen mahdollistaa monipuolisemman näkemyksen maisemasta ja näin ollen oletettavasti johtaa parempiin ja oleellisimpiin ratkaisuihin, kuin kummankaan lähestymistavan itsenäisellä käytöllä voidaan saavuttaa. Sosio-ekologisesti kestävän maiseman- ja maankäytönsuunnittelun tulisi ottaa huomioon paikallisten ihmisten mielipiteet ja oikeus osallistua ympäristönsä suunnitteluun. On myös tärkeää huomioida maiseman kykyä tuottaa palveluita ja niiden realisoitumista alueella. Tällöin alueellinen suunnittelu on demokraattisempaa ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ihmisten hyvinvointia voidaan edistää paremmin. Maisemapalveluiden yhteneväisyyksistä ja eroista paikallisen ja tieteellisen tiedon välillä saatiin Suomen kontekstissa uutta tietoa, jota voidaan käyttää aluehallintoviranomaisten päätöksenteossa maisemaa koskien.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia tuotanto- ja kulttuuripalveluiden spatiaalisuuden ja arvottamisen eroja sekä yhtäläisyyksiä asiantuntija- ja paikallislähtöisestä näkökulmasta. Menetelmänä käytetään maanpeite- ja maankäyttöluokkiin perustuvaa asiantuntija-arviota maiseman kyvystä tuottaa palveluita, osallistavaa paikkatietokyselyä ja siitä saatujen sosiaalisten arvojen ekstrapolointia maanpeite- ja maankäyttöluokittain sekä näiden päällekkäisanalyysiä. Lisäksi kenttätöissä valokuvataan samojen maanpeiteluokkien erilaisia maisemia, jotta voidaan osoittaa maiseman vaihtelu ja sen vaikutus palveluntuottoon. Tutkimusalueena on Kiskonjoen valuma-alue.
Maisemapalveluiden tunnistus ja arvottaminen osoittautui odotettua vaikeammaksi ja vastausmäärät jäivät näin ollen odotettua alhaisemmiksi. Tulokset kuitenkin osoittavat, että tieteellinen ja paikallinen tieto ovat osin yhteneviä ja osin eroavia, mikä kertoo näiden lähtökohtien arvottamisprosessien erilaisuudesta. Tieteellisen ja paikallisen tiedon yhdistäminen mahdollistaa monipuolisemman näkemyksen maisemasta ja näin ollen oletettavasti johtaa parempiin ja oleellisimpiin ratkaisuihin, kuin kummankaan lähestymistavan itsenäisellä käytöllä voidaan saavuttaa. Sosio-ekologisesti kestävän maiseman- ja maankäytönsuunnittelun tulisi ottaa huomioon paikallisten ihmisten mielipiteet ja oikeus osallistua ympäristönsä suunnitteluun. On myös tärkeää huomioida maiseman kykyä tuottaa palveluita ja niiden realisoitumista alueella. Tällöin alueellinen suunnittelu on demokraattisempaa ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ihmisten hyvinvointia voidaan edistää paremmin. Maisemapalveluiden yhteneväisyyksistä ja eroista paikallisen ja tieteellisen tiedon välillä saatiin Suomen kontekstissa uutta tietoa, jota voidaan käyttää aluehallintoviranomaisten päätöksenteossa maisemaa koskien.