Partisiippien käyttö abba Dositheoksen elämästä kertovassa 500-luvun hagiografisessa tekstissä
Seine, Sini (2016-12-14)
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee partisiippien käyttöä abba Dositheoksen elämästä kertovassa 500-luvun lopulle sijoitetussa hagiografisessa tekstissä. Se on kirjoitettu varhaiskeskiajan kreikan aikakauden alussa. Tutkimukseni kohdistuu kaikkiin elämäkerrassa esiintyviin partisiippeihin, joita on yhteensä 114. Lisäksi tekstissä on kaksi muihin sanaluokkiin leksikaalistunutta sanaa, joiden pohjana on partisiippi.
Analysoin partisiipit käyttäen apunani morfologista ja syntaktista analyysia. Morfologisen analyysin tuloksena huomasin, että aineistoni koostuu pääasiassa maskuliinin yksikkömuotoisista nominatiiveista ja akkusatiiveista. Suurin osa partisiipeista oli niin ikään aktiivissa ja preesensissä. Muitakin muotoja esiintyi, mutta ne olivat selkeästi harvinaisempia. Syntaktisesti jaoin partisiipit kolmeen käyttötapaluokkaan: adjektiivisiin, predikatiivisiin ja adverbiaalisiin partisiippeihin.
Morfologisen ja syntaktisen analyysin tuloksia vertasin aiheesta kirjoitettuun kirjallisuuteen ja selvitin, millaisia kielellisiä muutoksia abba Dositheoksen elämäkerran partisiipeissa on nähtävissä suhteessa antiikin kreikan normiin. Havaitsin, että kielenmuutos näkyi erityisesti kieltosanojen ja pluskvamperfektin perifrastisten muotojen kohdalla. Toisaalta taas esimerkiksi datiivia käytettiin yhä klassisen kreikan normin mukaisesti eikä kongruenssissa partisiipin ja sen pääsanan välillä ollut havaittavissa kuin yksi poikkeama.
Havaintoihini ja tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen päädyin määrittelemään abba Dositheoksen elämäkerran yhdeksi aikakauden matalan rekisterin teksteistä, sillä vaikka kyse on huolitellusta kielestä, se on kuitenkin huomattavasti yksinkertaisempaa kuin korkean rekisterin ylevät attisoivat tekstit ja siinä esiintyy myös paljon merkkejä ajan puhekielen vaikutuksesta. Se edustaa koulutettujen ihmisten yksinkertaista narratiivista tyyliä, kuten muutkin ajan hagiografiset tekstit. Yksinkertainen tyyli on kuitenkin todennäköisesti seurausta pikemminkin halusta saavuttaa mahdollisimman laaja kohdeyleisö kuin kirjoittajan taustasta.
Analysoin partisiipit käyttäen apunani morfologista ja syntaktista analyysia. Morfologisen analyysin tuloksena huomasin, että aineistoni koostuu pääasiassa maskuliinin yksikkömuotoisista nominatiiveista ja akkusatiiveista. Suurin osa partisiipeista oli niin ikään aktiivissa ja preesensissä. Muitakin muotoja esiintyi, mutta ne olivat selkeästi harvinaisempia. Syntaktisesti jaoin partisiipit kolmeen käyttötapaluokkaan: adjektiivisiin, predikatiivisiin ja adverbiaalisiin partisiippeihin.
Morfologisen ja syntaktisen analyysin tuloksia vertasin aiheesta kirjoitettuun kirjallisuuteen ja selvitin, millaisia kielellisiä muutoksia abba Dositheoksen elämäkerran partisiipeissa on nähtävissä suhteessa antiikin kreikan normiin. Havaitsin, että kielenmuutos näkyi erityisesti kieltosanojen ja pluskvamperfektin perifrastisten muotojen kohdalla. Toisaalta taas esimerkiksi datiivia käytettiin yhä klassisen kreikan normin mukaisesti eikä kongruenssissa partisiipin ja sen pääsanan välillä ollut havaittavissa kuin yksi poikkeama.
Havaintoihini ja tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen päädyin määrittelemään abba Dositheoksen elämäkerran yhdeksi aikakauden matalan rekisterin teksteistä, sillä vaikka kyse on huolitellusta kielestä, se on kuitenkin huomattavasti yksinkertaisempaa kuin korkean rekisterin ylevät attisoivat tekstit ja siinä esiintyy myös paljon merkkejä ajan puhekielen vaikutuksesta. Se edustaa koulutettujen ihmisten yksinkertaista narratiivista tyyliä, kuten muutkin ajan hagiografiset tekstit. Yksinkertainen tyyli on kuitenkin todennäköisesti seurausta pikemminkin halusta saavuttaa mahdollisimman laaja kohdeyleisö kuin kirjoittajan taustasta.