Leikkausosastojen toiminnan tehokkuus suomalaisissa yliopistosairaaloissa hoitotyön johtajien näkökulmasta
Suhonen, Henry (2016-12-22)
Leikkausosastojen toiminnan tehokkuus suomalaisissa yliopistosairaaloissa hoitotyön johtajien näkökulmasta
Suhonen, Henry
(22.12.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Leikkausosastojen toiminta sitoo merkittäviä määriä niin taloudellisia- kuin henkilöstöresursseja terveydenhuollossa. Siksi leikkausosastojen toiminnan tehokkuuteen kohdistuvaa tutkimusta voidaan pitää perusteltuna. Leikkausosastojen tehokkuuden tarkastelu on aikaisemmissa tutkimuksissa keskittynyt paljolti organisaation sisäisten prosessien ja taloudellisten kysymysten tarkasteluun. Varsinkin toimintaan liittyvien viiveiden ja aikaperusteisten mittausten tutkimus on ollut laajamittaista. Tehokkuus muodostuu kuitenkin myös muista osa-alueista, joiden tarkastelu on yhtä tärkeää.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata suomalaisten yliopistollisten sairaaloiden leikkausosastojen hoitotyön johtajien näkemyksiä ja kokemuksia leikkausosastojen tehokkuudesta käyttäen apuna tasapainotetun tuloskortin mukaisia näkökulmia. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelulla. Haastateltavat olivat pääasiassa suomalaisten yliopistollisten keskussairaaloiden leikkausosastojen ylihoitajia. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että leikkausosaston toiminnan tehokkuus on varsin moniulotteinen käsite, joka muodostuu monista tekijöistä. Tehokkuuden teemoja aineistosta tunnistettiin 20 kappaletta. Aikaisempaan tutkimukseen verrattuna voidaan todeta, että tehokkuus on moniulotteisempi käsite, kuin miten se on monissa tutkimuksissa näyttäytynyt.
Myös tehokkuuden mittaamisessa havaittiin niin tässä kuin aikaisemmassakin tutkimuksessa keskittymistä vain joihinkin osa-alueisiin, esimerkiksi aikaperusteiseen tarkasteluun. Toiminnan kannalta keskeistä on kuitenkin potilaille tuotettu terveys, joten sen tarkastelua pitäisi tapahtua selkeästi enemmän kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu. Ilman tuotettua terveyttä ei toiminta voi olla tehokasta.
Tehokkuudessa on havaittu myös haasteita. Ensinnäkin yhteistyö muiden yksiköiden kanssa sekä oman yksikön sisällä voi muodostua haastavaksi. Toisaalta toiminnalle asetetaan usein varsin tiukkoja taloudellisia vaatimuksia, joissa pysyminen voi olla hankalaa. Lisäksi joidenkin vastaajien mielestä taloudellisessa tarkastelussa on merkittäviä epätarkkuuksia, jonka vuoksi kustannusten kohdentaminen ei tapahdu aina oikeudenmukaisesti.
Tehokkuutta on pyritty lisäämään organisaatioissa. Viime aikoina leikkaukseen kotoa -toiminnan määrä on kasvanut voimakkaasti. Tämä lisää tehokkuutta organisaation näkökulmasta, mutta saattaa näyttäytyä potilaalle negatiivisena. Lisäksi henkilöstön käytön suhteen joustavat palkkausmenetelmät ovat yksi keino vastata vaihtelevaan kysyntään.
Leikkausosastojen toiminnan tehokkuus on moniulotteinen kokonaisuus, jonka tarkastelussa pitäisi ottaa kaikki osa-alueet huomioon. Tätä ei tällä hetkellä tehdä riittävästi. Lisäksi toiminnan lopputuloksiin on kiinnitettävä enemmän huomiota tulevaisuudessa.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata suomalaisten yliopistollisten sairaaloiden leikkausosastojen hoitotyön johtajien näkemyksiä ja kokemuksia leikkausosastojen tehokkuudesta käyttäen apuna tasapainotetun tuloskortin mukaisia näkökulmia. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelulla. Haastateltavat olivat pääasiassa suomalaisten yliopistollisten keskussairaaloiden leikkausosastojen ylihoitajia. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että leikkausosaston toiminnan tehokkuus on varsin moniulotteinen käsite, joka muodostuu monista tekijöistä. Tehokkuuden teemoja aineistosta tunnistettiin 20 kappaletta. Aikaisempaan tutkimukseen verrattuna voidaan todeta, että tehokkuus on moniulotteisempi käsite, kuin miten se on monissa tutkimuksissa näyttäytynyt.
Myös tehokkuuden mittaamisessa havaittiin niin tässä kuin aikaisemmassakin tutkimuksessa keskittymistä vain joihinkin osa-alueisiin, esimerkiksi aikaperusteiseen tarkasteluun. Toiminnan kannalta keskeistä on kuitenkin potilaille tuotettu terveys, joten sen tarkastelua pitäisi tapahtua selkeästi enemmän kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu. Ilman tuotettua terveyttä ei toiminta voi olla tehokasta.
Tehokkuudessa on havaittu myös haasteita. Ensinnäkin yhteistyö muiden yksiköiden kanssa sekä oman yksikön sisällä voi muodostua haastavaksi. Toisaalta toiminnalle asetetaan usein varsin tiukkoja taloudellisia vaatimuksia, joissa pysyminen voi olla hankalaa. Lisäksi joidenkin vastaajien mielestä taloudellisessa tarkastelussa on merkittäviä epätarkkuuksia, jonka vuoksi kustannusten kohdentaminen ei tapahdu aina oikeudenmukaisesti.
Tehokkuutta on pyritty lisäämään organisaatioissa. Viime aikoina leikkaukseen kotoa -toiminnan määrä on kasvanut voimakkaasti. Tämä lisää tehokkuutta organisaation näkökulmasta, mutta saattaa näyttäytyä potilaalle negatiivisena. Lisäksi henkilöstön käytön suhteen joustavat palkkausmenetelmät ovat yksi keino vastata vaihtelevaan kysyntään.
Leikkausosastojen toiminnan tehokkuus on moniulotteinen kokonaisuus, jonka tarkastelussa pitäisi ottaa kaikki osa-alueet huomioon. Tätä ei tällä hetkellä tehdä riittävästi. Lisäksi toiminnan lopputuloksiin on kiinnitettävä enemmän huomiota tulevaisuudessa.