NUORTEN OSALLISUUS KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA – 9. luokkalaisten ryhmähaastattelututkimus
Uimonen, Anna-Mari (2016-12-22)
NUORTEN OSALLISUUS KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA – 9. luokkalaisten ryhmähaastattelututkimus
Uimonen, Anna-Mari
(22.12.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Nuorten osallisuus terveydenhoidossa edistää nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa nuorten terveyspalvelujen vaikuttavuutta. Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli ymmärtää miten osallisuus näyttäytyi kouluterveydenhuollossa nuorten näkökulmasta.
Tutkimusasetelmana toimi kuvaileva laadullinen tutkimusasetelma. Aineisto kerättiin keväällä 2014 fokusryhmähaastatteluilla yhdestä Etelä-Suomen kaupungista. Ryhmähaastatteluihin osallistui kahdesta eri yläkoulusta kaksikymmentäneljä (N=24) peruskoulun 9. luokkalaista, 17 tyttöä ja 7 poikaa. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Nuorten näkökulmasta luottamus ja hyvä tietosuoja edistivät nuorten osallisuutta heille suunnatuissa palveluissa. Nuoret tarvitsevat myös tietoa heille suunnatuista palveluista. Nuorten osallisuutta edistävä aikuinen on nuorten mukaan tuttu, läsnä oleva ja kuuntelee nuoria. Nuoret osallistuisivat mielellään kouluterveydenhuollon palveluiden kehittämiseen ja nuorten esittämät asiat olivat heidän mielestään mielenkiintoisempia kuin aikuisten näkökulma. Nuoret ideoivat esimerkiksi tietopankin tuottamisen nuoria auttavista tahoista. Terveydenhoitajalla tulisi nuorten mukaan olla palautelaatikko, johon voi antaa nimettömänä palautetta. Terveyskyselyt olisi nuorten mielestä hyvä täyttää maksimissaan kuukausi ennen terveystarkastusta. Nuoret toivat esille, että kaikki asiat eivät kuulu terveydenhoitajan asiantuntemukseen. Harrastuksilla oli suuri merkitys nuorten osallisuuden kokemuksille.
Nuoret osallistuisivat mielellään kouluterveydenhuollon palveluiden kehittämiseen ja heidät olisi tärkeää ottaa siihen mukaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämisessä muuttamalla palvelurakenteita ja työmenetelmiä nuorten osallisuutta edistävimmiksi.
Tutkimusasetelmana toimi kuvaileva laadullinen tutkimusasetelma. Aineisto kerättiin keväällä 2014 fokusryhmähaastatteluilla yhdestä Etelä-Suomen kaupungista. Ryhmähaastatteluihin osallistui kahdesta eri yläkoulusta kaksikymmentäneljä (N=24) peruskoulun 9. luokkalaista, 17 tyttöä ja 7 poikaa. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Nuorten näkökulmasta luottamus ja hyvä tietosuoja edistivät nuorten osallisuutta heille suunnatuissa palveluissa. Nuoret tarvitsevat myös tietoa heille suunnatuista palveluista. Nuorten osallisuutta edistävä aikuinen on nuorten mukaan tuttu, läsnä oleva ja kuuntelee nuoria. Nuoret osallistuisivat mielellään kouluterveydenhuollon palveluiden kehittämiseen ja nuorten esittämät asiat olivat heidän mielestään mielenkiintoisempia kuin aikuisten näkökulma. Nuoret ideoivat esimerkiksi tietopankin tuottamisen nuoria auttavista tahoista. Terveydenhoitajalla tulisi nuorten mukaan olla palautelaatikko, johon voi antaa nimettömänä palautetta. Terveyskyselyt olisi nuorten mielestä hyvä täyttää maksimissaan kuukausi ennen terveystarkastusta. Nuoret toivat esille, että kaikki asiat eivät kuulu terveydenhoitajan asiantuntemukseen. Harrastuksilla oli suuri merkitys nuorten osallisuuden kokemuksille.
Nuoret osallistuisivat mielellään kouluterveydenhuollon palveluiden kehittämiseen ja heidät olisi tärkeää ottaa siihen mukaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämisessä muuttamalla palvelurakenteita ja työmenetelmiä nuorten osallisuutta edistävimmiksi.