Tohtoriopiskelijan tutkijaidentiteetti ja uusi yliopistopolitiikka. Tutkimus Turun yliopiston suomalaisten ja ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden käsityksistä tohtoroitumisesta, tutkimuksen tekemisestä ja omasta tutkijaidentiteetistään
Peura, Marja (2017-01-02)
Tohtoriopiskelijan tutkijaidentiteetti ja uusi yliopistopolitiikka. Tutkimus Turun yliopiston suomalaisten ja ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden käsityksistä tohtoroitumisesta, tutkimuksen tekemisestä ja omasta tutkijaidentiteetistään
Peura, Marja
(02.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena ovat Turun yliopiston suomalaiset ja ulkomaalaiset tohtoriopiskelijat sekä heidän käsityksensä tohtoroitumisesta, tutkimuksen tekemisestä ja omasta tutkijaidentiteetistään. Tutkimuksen tarkoituksena on yhtäältä tarkastella, millaisia motiiveja ja tavoitteita tohtoriopiskelijoilla on tohtorikoulutuksen suhteen ja toisaalta, mitä tohtoroituminen heille merkitsee. Motiivien ja tavoitteiden sekä tohtoroitumiseen liitettyjen merkitysten kautta tutkitaan, millaisia tutkijaidentiteettejä tohtoriopiskelijat rakentavat nykypäivän yliopistossa, ja miten tutkijaidentiteetit mahdollisesti suomalaisten ja ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden välillä eroavat. Tutkimuksen kontekstina on korkeakoulupoliittisten muutosten kohteena oleva yliopistolaitos, jossa perinteisen tutkijaidentiteetin nähdään saavan uusia tulkintoja.
Tutkimuksen aineisto koostuu 12 tohtoriopiskelijan haastatteluista. Tohtoriopiskelijat ovat humanistisesta, kasvatustieteiden sekä yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Tutkimus on laadullinen ja aineiston analysointi tehtiin sisällönanalyysillä teemoittelemalla ja tyypittelemällä.
Tohtoriopiskelijoiden motiiveja ja tavoitteita sekä tohtoroitumiselle annettuja merkityksiä ja arvoja tarkastelemalla näyttää siltä, että suomalaisessa yliopistossa ovat perinteiset akateemiset arvot vielä vahvasti läsnä, mutta tutkijaidentiteetti rakentuu myös uudenlaisista elementeistä. Tutkijaidentiteetin nähtiin eroavan sen suhteen korostuiko tohtoroitumisen tavoitteissa akateemisen uran tavoittelu, akateeminen ura yhtenä vaihtoehtona vai henkilökohtainen sivistymisprosessi. Tämän tutkimuksen mukaan rahoitusjärjestelyt muokkaavat tutkijaidentiteettiä vaikuttamalla tohtoriopiskelijoiden kokemuksiin itselle tärkeiden arvojen toteutumisesta. Ulkomaalaiset tavoittelivat suomalaisia korostuneemmin akateemista uraa ja toivat enemmän julki ulkopuolisuuden tunnetta tutkimusyhteisön jäsenyyden suhteen.
Tutkimuksen aineisto koostuu 12 tohtoriopiskelijan haastatteluista. Tohtoriopiskelijat ovat humanistisesta, kasvatustieteiden sekä yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Tutkimus on laadullinen ja aineiston analysointi tehtiin sisällönanalyysillä teemoittelemalla ja tyypittelemällä.
Tohtoriopiskelijoiden motiiveja ja tavoitteita sekä tohtoroitumiselle annettuja merkityksiä ja arvoja tarkastelemalla näyttää siltä, että suomalaisessa yliopistossa ovat perinteiset akateemiset arvot vielä vahvasti läsnä, mutta tutkijaidentiteetti rakentuu myös uudenlaisista elementeistä. Tutkijaidentiteetin nähtiin eroavan sen suhteen korostuiko tohtoroitumisen tavoitteissa akateemisen uran tavoittelu, akateeminen ura yhtenä vaihtoehtona vai henkilökohtainen sivistymisprosessi. Tämän tutkimuksen mukaan rahoitusjärjestelyt muokkaavat tutkijaidentiteettiä vaikuttamalla tohtoriopiskelijoiden kokemuksiin itselle tärkeiden arvojen toteutumisesta. Ulkomaalaiset tavoittelivat suomalaisia korostuneemmin akateemista uraa ja toivat enemmän julki ulkopuolisuuden tunnetta tutkimusyhteisön jäsenyyden suhteen.