”Mä luulen et meijän pääpointti o just se, et oppilait pitäis kuunnella enemmän.” Yhdeksännen luokan oppilaiden käsityksiä koulun oppimisympäristöstä ja osallisuudestaan sen rakentamisessa
Mierlahti, Hille (2017-01-02)
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaiden käsityksiä oppimisympäristöstä ja mahdollisuudestaan olla osallisena sen rakentamisessa. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen. Aineisto analysoitiin fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Tutkimusjoukko koostui yhdestätoista peruskoulun yhdeksännellä luokalla opiskelevasta oppilaasta. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelut tehtiin parihaastatteluina, kuitenkin niin, että yhdessä haastattelussa oli mukana kolme haastateltavaa.
Haastateltavien käsityksissä hyvän oppimisympäristö edellytyksiä olivat hyväksyvä ilmapiiri, työrauha ja yksilöllisten oppimistyylien huomioiminen opetuksessa. Fyysisellä ympäristöllä uskottiin olevan vaikutusta koulussa viihtymiseen ja oppimiseen. Tietotekniikan käytön opetuksessa ajateltiin voimakkaasti lisääntyvän tulevaisuudessa. Tätä ei kuitenkaan pidetty yksinomaan positiivisena ilmiönä, vaan siihen suhtauduttiin hyvin kriittisesti.
Oppilaiden käsitys omasta osallisuudestaan koulun arjessa oli hahmottumaton. Monilla oli kokemuksia kuulluksi tulemista, mutta ei tietoa siitä, millaisia vaikutuksia oppilaiden näkemyksillä oli käytäntöön. Päätöksentekoprosessin kulku ja oppilaskuntatoiminnan tehtävät sekä tavoitteet olivat epäselviä. Haastateltavat kaipasivat enemmän mahdollisuuksia osallisuuteen koulun arjessa.
Tulokset herättivät pohtimaan sitä, mitä oppilaiden yksilöllisyyden ja osallisuuden lisäämien edellyttää koulun henkilökunnalta ja oppilailta itseltään. Aineiston mukaan opiskelu tapahtui pääosin oppitunneilla luokassa ja osallisuus pitkälti oppilaskuntatoiminnan kautta. Jatkossa opiskelussa tulisi hyödyntää myös erilaisia informaaleja toimintamalleja, jotka huomioivat paremmin oppilaiden muualla hankkiman osaamisen ja koulun lähiympäristön tarjoamat oppimisympäristöt. Myös osallisuuden lisäämistä voisi lähteä rakentamaan lasten ja nuorten omasta maailmasta käsin. Päätöksentekoprosessien selkeyttäminen ja nopeuttaminen vaativat myös vielä monin paikoin kehitettävää.
Haastateltavien käsityksissä hyvän oppimisympäristö edellytyksiä olivat hyväksyvä ilmapiiri, työrauha ja yksilöllisten oppimistyylien huomioiminen opetuksessa. Fyysisellä ympäristöllä uskottiin olevan vaikutusta koulussa viihtymiseen ja oppimiseen. Tietotekniikan käytön opetuksessa ajateltiin voimakkaasti lisääntyvän tulevaisuudessa. Tätä ei kuitenkaan pidetty yksinomaan positiivisena ilmiönä, vaan siihen suhtauduttiin hyvin kriittisesti.
Oppilaiden käsitys omasta osallisuudestaan koulun arjessa oli hahmottumaton. Monilla oli kokemuksia kuulluksi tulemista, mutta ei tietoa siitä, millaisia vaikutuksia oppilaiden näkemyksillä oli käytäntöön. Päätöksentekoprosessin kulku ja oppilaskuntatoiminnan tehtävät sekä tavoitteet olivat epäselviä. Haastateltavat kaipasivat enemmän mahdollisuuksia osallisuuteen koulun arjessa.
Tulokset herättivät pohtimaan sitä, mitä oppilaiden yksilöllisyyden ja osallisuuden lisäämien edellyttää koulun henkilökunnalta ja oppilailta itseltään. Aineiston mukaan opiskelu tapahtui pääosin oppitunneilla luokassa ja osallisuus pitkälti oppilaskuntatoiminnan kautta. Jatkossa opiskelussa tulisi hyödyntää myös erilaisia informaaleja toimintamalleja, jotka huomioivat paremmin oppilaiden muualla hankkiman osaamisen ja koulun lähiympäristön tarjoamat oppimisympäristöt. Myös osallisuuden lisäämistä voisi lähteä rakentamaan lasten ja nuorten omasta maailmasta käsin. Päätöksentekoprosessien selkeyttäminen ja nopeuttaminen vaativat myös vielä monin paikoin kehitettävää.