Yhteisöllisyyden kokemus lähiössä. Turun Runosmäki 1970-luvulla.
Mistola, Salla (2017-01-02)
Yhteisöllisyyden kokemus lähiössä. Turun Runosmäki 1970-luvulla.
Mistola, Salla
(02.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheina ovat yhteisöllisyyden kokemus, yhteisöllisyyteen vaikuttaneet tekijät ja yhteisöllisyyden ilmeneminen Turun Runosmäen lähiössä 1970–luvulla. Tutkin muistitietoaineiston avulla, miten lähiössä koettiin yhteisöllisyyden muodostuminen lähiön asuttamisen ensimmäisenä vuosikymmenenä. Tutkimukseni taustalla vaikuttaa ristiriita lähiöiden suunnittelun ideologian ja tehokkaan elementtirakentamisen aiheuttaneen negatiivisen maineen välillä.
Keskityn kuvaamaan yhteisöllisyyden kokemusta lähiön asukkaiden näkökulmasta, mutta käsittelen myös kaunokirjallisia kuvauksia lähiökokemuksista, lähiöiden ideologisia tavoitteita sekä lähiöistä käytyä julkista keskustelua. Tutkimukseni muistitietoaineisto on kerätty puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Aineisto käsittää neljä haastattelua, joihin on ottanut osaa yhteensä viisi henkilöä. Erilaisia aineistoja hyödyntämällä on ollut mahdollista tehdä tulkinta, piirtää eheä kuva Runosmäen lähiöstä.
Etsin aineistosta tekijöitä, jotka vaikuttivat yhteisöllisyyden muodostumiseen ja sen ilmenemiseen. Luvussa kolme syvennyn yhteisöllisyyden mahdollistajiin: lähiön kokonaissuunnitteluun, luonnonläheisyyteen sekä lasten luomiin verkostoihin. Luvussa neljä käsittelen yhteisöllisyyden ilmenemismuotoja: naapuriapua, kansalaisaktiivisuutta ja identiteettiä.
Tutkielmani keskiössä on lähiön asukkaiden kokemus. Muistitietoaineiston avulla olen tuonut esiin näkökulman, joka lähiökeskustelussa on ollut sivuroolissa. Lähiön asukkaat muistelevat lähiön asuttamisen ensivuosia, mutta myös reflektoivat kokemustaan lähiöstä, sen kehityksestä ja arvioivat nykytilaa.
Tutkielma sivuaa Turun kaupungin EVIVA-hankkeen arviointityötä, sillä aineistoa on kerätty alkujaan hankkeen arviointityötä varten ja tutkielman tarkoituksena on ollut osaltaan tuottaa tietoa lähiön kehittämistarpeisiin.
Keskityn kuvaamaan yhteisöllisyyden kokemusta lähiön asukkaiden näkökulmasta, mutta käsittelen myös kaunokirjallisia kuvauksia lähiökokemuksista, lähiöiden ideologisia tavoitteita sekä lähiöistä käytyä julkista keskustelua. Tutkimukseni muistitietoaineisto on kerätty puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Aineisto käsittää neljä haastattelua, joihin on ottanut osaa yhteensä viisi henkilöä. Erilaisia aineistoja hyödyntämällä on ollut mahdollista tehdä tulkinta, piirtää eheä kuva Runosmäen lähiöstä.
Etsin aineistosta tekijöitä, jotka vaikuttivat yhteisöllisyyden muodostumiseen ja sen ilmenemiseen. Luvussa kolme syvennyn yhteisöllisyyden mahdollistajiin: lähiön kokonaissuunnitteluun, luonnonläheisyyteen sekä lasten luomiin verkostoihin. Luvussa neljä käsittelen yhteisöllisyyden ilmenemismuotoja: naapuriapua, kansalaisaktiivisuutta ja identiteettiä.
Tutkielmani keskiössä on lähiön asukkaiden kokemus. Muistitietoaineiston avulla olen tuonut esiin näkökulman, joka lähiökeskustelussa on ollut sivuroolissa. Lähiön asukkaat muistelevat lähiön asuttamisen ensivuosia, mutta myös reflektoivat kokemustaan lähiöstä, sen kehityksestä ja arvioivat nykytilaa.
Tutkielma sivuaa Turun kaupungin EVIVA-hankkeen arviointityötä, sillä aineistoa on kerätty alkujaan hankkeen arviointityötä varten ja tutkielman tarkoituksena on ollut osaltaan tuottaa tietoa lähiön kehittämistarpeisiin.