Käsiteltyjen aiheiden vaikutus kehityskeskusteluiden hyödyllisyyteen ja kokemukseen johtamisen oikeudenmukaisuudesta
Karvonen, Essi (2017-01-03)
Käsiteltyjen aiheiden vaikutus kehityskeskusteluiden hyödyllisyyteen ja kokemukseen johtamisen oikeudenmukaisuudesta
Karvonen, Essi
(03.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Oikeudenmukainen johtaminen edistää työhyvinvointia. Sillä on myönteisiä vaikutuksia yksittäisten työntekijöiden työkykyyn ja työyhteisöjen toimivuuteen. Kehityskeskustelu on yleisesti ja kansainvälisesti käytetty johtamisen väline, jolla voidaan vaikuttaa kokemukseen johtamisen oikeudenmukaisuudesta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä kehityskeskustelujen aiheet ovat yhteydessä käytyjen keskustelujen hyödyllisyyteen ja kokemukseen johtamisen oikeudenmukaisuudesta.
Tutkimuksen aineisto on osa Työterveyslaitoksen seurantatutkimusaineistoa. Aineisto kerättiin vuonna 2014 ja analyyseihin otettiin ne 42,967 kunta-alan työntekijää, jotka olivat edeltäneiden 12 kuukauden aikana käyneet esimiehensä kanssa kahdenkeskisen kehityskeskustelun. Osallistujat olivat 19–75-vuotiaita ja 78 % heistä oli naisia. Vastaajilta kysyttiin seitsemän vastausvaihtoehdon avulla, mitä aiheita kehityskeskusteluissa oli käsitelty. Aiheet liittyivät esimiehen ja alaiseen väliseen vuorovaikutukseen, työtehtäviin ja työssä suoriutumiseen sekä työntekijän kehittymisen käsittelyyn. Tutkittavilta tiedusteltiin kyselylomakkeessa myös heidän kokemustaan kehityskeskustelun hyödyllisyydestä ja johtamisen oikeudenmukaisuudesta. Lisäksi kerättiin tieto vastaajan sukupuolesta, iästä, sosioekonomisesta asemasta, työyksikön koosta ja työn vaatimuksista. Nämä taustamuuttujat vakioitiin ja aineisto analysoitiin kumulatiivisen logistisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimuksessa havaittiin kaikkien kehityskeskusteluissa käsiteltyjen aiheiden olevan yhteydessä kokemukseen kehityskeskustelun hyödyllisyydestä. Aiheet ja johtamisen oikeudenmukaisuus olivat myös yhteydessä toisiinsa. Kaikkein voimakkaimmin sekä koettuun hyödyllisyyteen että johtamisen oikeudenmukaisuuteen oli yhteydessä työntekijän mahdollisuus ilmaista oma mielipiteensä kehityskeskustelussa. Myös työntekijään liittyvien odotusten selkiyttäminen, yhteistyösuhteen ja tavoitteiden käsittely sekä työntekijän kehittymisestä keskustelu olivat positiivisesti yhteydessä molempiin vastemuuttujiin.
Tämän tutkimuksen perusteella kehityskeskustelun sisältö vaikuttaa sen koettuun hyödyllisyyteen. Vaikuttavat sisällöt edistävät myös johtamisen oikeudenmukaisuuden kokemusta. Yksi mahdollinen mekanismi yhteyksien taustalla saattaa olla esimiehen ja alaisen välisen luottamuksen määrä ja sen vahvistaminen kehityskeskustelussa. Tämän tutkimuksen perusteella kehityskeskustelut ovat hyvä johtamisen väline kunta-alan organisaatioissa.
Tutkimuksen aineisto on osa Työterveyslaitoksen seurantatutkimusaineistoa. Aineisto kerättiin vuonna 2014 ja analyyseihin otettiin ne 42,967 kunta-alan työntekijää, jotka olivat edeltäneiden 12 kuukauden aikana käyneet esimiehensä kanssa kahdenkeskisen kehityskeskustelun. Osallistujat olivat 19–75-vuotiaita ja 78 % heistä oli naisia. Vastaajilta kysyttiin seitsemän vastausvaihtoehdon avulla, mitä aiheita kehityskeskusteluissa oli käsitelty. Aiheet liittyivät esimiehen ja alaiseen väliseen vuorovaikutukseen, työtehtäviin ja työssä suoriutumiseen sekä työntekijän kehittymisen käsittelyyn. Tutkittavilta tiedusteltiin kyselylomakkeessa myös heidän kokemustaan kehityskeskustelun hyödyllisyydestä ja johtamisen oikeudenmukaisuudesta. Lisäksi kerättiin tieto vastaajan sukupuolesta, iästä, sosioekonomisesta asemasta, työyksikön koosta ja työn vaatimuksista. Nämä taustamuuttujat vakioitiin ja aineisto analysoitiin kumulatiivisen logistisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimuksessa havaittiin kaikkien kehityskeskusteluissa käsiteltyjen aiheiden olevan yhteydessä kokemukseen kehityskeskustelun hyödyllisyydestä. Aiheet ja johtamisen oikeudenmukaisuus olivat myös yhteydessä toisiinsa. Kaikkein voimakkaimmin sekä koettuun hyödyllisyyteen että johtamisen oikeudenmukaisuuteen oli yhteydessä työntekijän mahdollisuus ilmaista oma mielipiteensä kehityskeskustelussa. Myös työntekijään liittyvien odotusten selkiyttäminen, yhteistyösuhteen ja tavoitteiden käsittely sekä työntekijän kehittymisestä keskustelu olivat positiivisesti yhteydessä molempiin vastemuuttujiin.
Tämän tutkimuksen perusteella kehityskeskustelun sisältö vaikuttaa sen koettuun hyödyllisyyteen. Vaikuttavat sisällöt edistävät myös johtamisen oikeudenmukaisuuden kokemusta. Yksi mahdollinen mekanismi yhteyksien taustalla saattaa olla esimiehen ja alaisen välisen luottamuksen määrä ja sen vahvistaminen kehityskeskustelussa. Tämän tutkimuksen perusteella kehityskeskustelut ovat hyvä johtamisen väline kunta-alan organisaatioissa.