Kokemuksia ja näkemyksiä kouluosallisuudesta sekä oppilaiden osallisuutta lisäävästä toimintamallista

Abstract

Suomessa oppilaiden osallisuus on ollut heikkoa 1970-luvulla toteutuneen ylipolitisoituneen kouludemokratiakauden jälkeen. Useista tutkimuksista voidaan kuitenkin todeta, että nuoret haluavat yleisesti ottaen vaikuttaa enemmän, kuin mitä heille annetaan siihen mahdollisuuksia. Tämä pro gradu -tutkielma on toimintatutkimus kouluosallisuuteen liittyvästä toimintamallista, joka toteutettiin keväällä 2013. Tutkimuksessa selvitettiin erään varsinaissuomalaisen yläkoulun oppilaiden ja koulun henkilökunnan mielipiteitä omassa koulussa toteutuvasta oppilaiden osallisuudesta. Osana koulun arkea toteutettiin Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen Osallisuuden työpajat -niminen toimintamalli, jolla pyrittiin lisäämään oppilaiden osallisuutta. Samalla pyrittiin arvioimaan ja kehittämään toimintamallin käyttömahdollisuuksia yläkoulun oppilaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistämisen välineenä sekä selvittämään yleisesti sitä, miten oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Toimintamalli koostui viidestä eri vaiheesta (taustakysely, teemojen valinta, ennakkotehtävä, keskustelutilaisuus ja etenemissuunnitelman toteuttaminen), joista kahta vaihetta arvioidaan tässä tutkielmassa tarkemmin. Tutkielmaa ohjaa osallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvä teoreettinen viitekehys. Oletuksena on, että oppilaiden saadessa osallistua kouluarkensa suunnitteluun ja päätöksentekoon, oppilaille muodostuu osallisuuden tunne, ja sitä kautta he myös voivat koulussa paremmin. Toimintamallin toteuttamiseen osallistui 21 oppilasta sekä aktiivisesti kaksi koulun opettajaa. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluilla (kahdeksan oppilasta, kolme opettajaa ja rehtori) sekä kaksivaiheisella kyselylomakkeella (18 oppilasta ja 19 oppilasta). Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoitteluun pohjautuvaa teemahaastatteluanalyysia. Kyselyaineistoa tarkasteltiin perusjakaumien osalta. Oppilaiden ja koulun henkilökunnan mielestä tutkimuskoulussa oppilaiden kouluosallisuus oli heikohkossa tilassa. Toimintamallin ennakkotehtävän ja keskustelutilaisuuden osalta oppilaiden kokemukset olivat pääasiassa myönteisiä. Jatkokäyttöä varten oppilaat ehdottivat tarkennuksia siihen, miten ryhmäjakoja tehdään sekä harkintaa, miten toimintamalli toteutetaan kullekin luokka-asteelle. Erityisen tärkeänä koettiin keskustelutilaisuuden ajankäyttö sekä toimintamallin toteuttaminen sellaiseen aikaan lukuvuodesta, että sovittujen muutosten toteuttaminen on mahdollista ja että muutosten alullepanijat saavat myös nähdä mahdolliset seuraukset. Lisäksi toimintamalliin osallistuvien oppilaiden valintakriteerinä korostui vapaaehtoisuus. Toimintamallia pidettiin niin oppilaiden kuin opettajien toimesta osallisuutta lisäävänä tekijänä. Lisäksi oppilaat painottivat yleisesti keskustelua opettajien kanssa, kun taas opettajilta nousi esiin oppilaskuntatoiminnan merkitys vaikuttamisväylänä.