Työssäkäyvän alkoholiongelmaisen kokemuksia työstä ja työn elämänhallintaa lisäävästä vaikutuksesta
Matula, Marja-Liisa (2017-01-03)
Työssäkäyvän alkoholiongelmaisen kokemuksia työstä ja työn elämänhallintaa lisäävästä vaikutuksesta
Matula, Marja-Liisa
(03.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Sosiaalityön pro gradu -tutkielmani Työ ja alkoholi. Työssäkäyvän alkoholiongelmaisen kokemuksia työstä ja työn elämänhallintaa lisäävästä vaikutuksesta on muuntogradu vuonna 2009 valmistuneesta sosiologian alan pro gradu -tutkielmastani Työ, alkoholi ja kontrolli. Työssäkäyvän alkoholiongelmaisen kokemuksia työstä ja työelämässä kohtaamastaan kontrollista.
Sosiaalityön pro gradu -tutkielmassani kiinnostukseni kohteena ovat työssäkäyvien alkoholiongelmaisten kokemukset. Pyrin tutkielmani avulla selvittämään sitä, mitä työ merkitsee työssäkäyvälle alkoholiongelmaiselle ja miten alkoholiongelmainen suhtautuu työelämässä kohtaamaansa kontrolliin ja työnantajan mahdollisesti toteuttamiin interventioihin.
Tutkielmani on empiirinen ja kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston olen hankkinut haastattelemalla työssäkäyviä alkoholiongelmaisia, jotka tavoitin Rauman päihdeklinikan kautta. Haastateltavia oli kaiken kaikkiaan 14 kappaletta. Puolet haastateltavista oli naisia ja puolet miehiä. Tutkielmani tarkoituksena on selventää sitä, miten työ vaikuttaa haastattelemieni ihmisten elämään ja elämänhallintaan, rajoittaako työ heidän alkoholinkäyttöään ja ehkäiseekö työ siten alkoholiongelman kehittymistä.
Tutkielmani keskeiset tutkimusmetodit ovat teemahaastattelu, teemoittelu ja tyypittely. Luon ensin typologian kahden teeman varaan, jotka ovat kontrollin ilmeneminen ja alkoholiongelman ilmeneminen. Typologiasta syntyy neljä toisistaan poikkeavaa alkoholiongelmaisen tyyppiä. Esittelen neljä tyyppiä käyttäen tutkimuskysymysteni kannalta relevantteja teemoja, jotka löytyvät myös käyttämästäni teemahaastattelurungosta. Tutkielmani analyysiosuus noudattaa fenomenologista lähestymistapaa, ja käyttämäni päättelylogiikka on fenomenologinen.
Alkoholiongelman etenemistä kuvaan vaiheittaisena prosessina tyyppien kautta. Muotoilemani tyypit ovat kuvauksia alkoholiongelman eri vaiheista. Tyyppien kautta ei ole tarkoitus piirtää determinististä kuvaa alkoholiongelman etenemisestä, vaan on huomattava, että jokaisella yksilöllä on oma yksilöllinen elämänsä ja kerrotut kokemukset ovat myös yksilöllisiä.
Tutkielmani valmistumiseen vaikutti suurelta osin se, että sain vaivattomasti kerättyä haastatteluaineiston kokoon. Tässä asiassa suurta vaivaa puolestani näkivät Rauman päihdeklinikan henkilökunta. Kiitokseni kuuluukin heille, erityisesti Pauliina Parpolle ja Hanna Perävainiolle. Suuri kiitos kuuluu myös haastateltaville.
Sosiaalityön pro gradu -tutkielmassani kiinnostukseni kohteena ovat työssäkäyvien alkoholiongelmaisten kokemukset. Pyrin tutkielmani avulla selvittämään sitä, mitä työ merkitsee työssäkäyvälle alkoholiongelmaiselle ja miten alkoholiongelmainen suhtautuu työelämässä kohtaamaansa kontrolliin ja työnantajan mahdollisesti toteuttamiin interventioihin.
Tutkielmani on empiirinen ja kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston olen hankkinut haastattelemalla työssäkäyviä alkoholiongelmaisia, jotka tavoitin Rauman päihdeklinikan kautta. Haastateltavia oli kaiken kaikkiaan 14 kappaletta. Puolet haastateltavista oli naisia ja puolet miehiä. Tutkielmani tarkoituksena on selventää sitä, miten työ vaikuttaa haastattelemieni ihmisten elämään ja elämänhallintaan, rajoittaako työ heidän alkoholinkäyttöään ja ehkäiseekö työ siten alkoholiongelman kehittymistä.
Tutkielmani keskeiset tutkimusmetodit ovat teemahaastattelu, teemoittelu ja tyypittely. Luon ensin typologian kahden teeman varaan, jotka ovat kontrollin ilmeneminen ja alkoholiongelman ilmeneminen. Typologiasta syntyy neljä toisistaan poikkeavaa alkoholiongelmaisen tyyppiä. Esittelen neljä tyyppiä käyttäen tutkimuskysymysteni kannalta relevantteja teemoja, jotka löytyvät myös käyttämästäni teemahaastattelurungosta. Tutkielmani analyysiosuus noudattaa fenomenologista lähestymistapaa, ja käyttämäni päättelylogiikka on fenomenologinen.
Alkoholiongelman etenemistä kuvaan vaiheittaisena prosessina tyyppien kautta. Muotoilemani tyypit ovat kuvauksia alkoholiongelman eri vaiheista. Tyyppien kautta ei ole tarkoitus piirtää determinististä kuvaa alkoholiongelman etenemisestä, vaan on huomattava, että jokaisella yksilöllä on oma yksilöllinen elämänsä ja kerrotut kokemukset ovat myös yksilöllisiä.
Tutkielmani valmistumiseen vaikutti suurelta osin se, että sain vaivattomasti kerättyä haastatteluaineiston kokoon. Tässä asiassa suurta vaivaa puolestani näkivät Rauman päihdeklinikan henkilökunta. Kiitokseni kuuluukin heille, erityisesti Pauliina Parpolle ja Hanna Perävainiolle. Suuri kiitos kuuluu myös haastateltaville.