Opettajien kokemuksia sijoitettujen lasten koulunkäynnistä
Eriksson, Laura (2017-01-03)
Opettajien kokemuksia sijoitettujen lasten koulunkäynnistä
Eriksson, Laura
(03.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Vuonna 2014 Suomessa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna 17 958 lasta ja nuorta (Lastensuojeluraportti 2014). Sijoitus kodin ulkopuolelle mullistaa lapsen elämän, jolloin myös koulunkäynti vaikeutuu (Nurminen 2011). Tutkimusten mukaan sijoitetut lapset pärjäävät koulussa heikommin kuin muut saman ikäiset keskimäärin (Hiitola 2008; Hintze, Tideman, Vinnerljung, Aldenius, Isaksson 2011; Zima, Bussing, Freeman, Yamg, Belin, Forness 2000). Heillä esiintyy oppimiseen liittyviä vaikeuksia, kiusaamista ja ongelmia kouluyhteisöön sopeutumisessa (Heino & Oranen 2012, 220). Tämän lisäksi sijoitetuilla lapsilla saattaa ilmetä koulussa tarkkaavaisuushäiriöitä ja ylivilkkautta (Nurminen 2011; Kitinoja 2005; Manninen 2013).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista on sijoitettujen alakouluikäisten lasten koulunkäynti opettajien kokemana. Tämän lisäksi tutkimus selvittää, millaisia koulunkäynnin ongelmia sijoitetut lapset kohtaavat ja miten opettajat voivat tukea ja edistää heidän koulunkäyntiään. Tutkimustulosten tarkastelun näkökulmana oli opettajien aikaisempi kokemus sijoitettujen lasten opettamisesta. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla, johon osallistui kuusi erityisluokanopettajaa ja yksi luokanopettaja (N=7).
Tutkimustulosten mukaan sijoitettujen lasten koulunkäynnin kuvaamiseen vaikutti opettajien kokemuksen määrä sijoitetuista oppilaista. Erityisesti ne opettajat, joilla oli ollut sijoitettuja lapsia luokassa, kertoivat sijoitettujen lasten koulunkäynnin olevan haasteellisempaa muihin oppilaisiin verrattuna. Koulunkäynnin haasteellisuus on seurausta koulunkäynnin ongelmista. Sijoitettujen lasten koulunkäynnin ongelmat liittyvät oppimisvaikeuksiin, tarkkaavaisuuden säätelyyn ja ylläpitämiseen, kielellisiin erityisvaikeuksiin sekä sosiaalisiin ja emotionaalisiin vaikeuksiin. Opettajien mukaan tärkeimpiä asioita sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukemisen kannalta ovat moniammatillinen yhteistyö, kasvatuskumppanuus, erityisen tuen muoto ja opettaja- oppilassuhde.
Tutkimustulokset osoittavat, että sijoitettujen lasten kouluongelmat ovat moninaisia ja niiden määrä vaihtelevat. Tästä johtuen lapsen tuen tarpeiden arviointi ja yhteistyö lapsen huoltajien kanssa on erittäin merkityksellistä heti koulupolun alkuvaiheessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista on sijoitettujen alakouluikäisten lasten koulunkäynti opettajien kokemana. Tämän lisäksi tutkimus selvittää, millaisia koulunkäynnin ongelmia sijoitetut lapset kohtaavat ja miten opettajat voivat tukea ja edistää heidän koulunkäyntiään. Tutkimustulosten tarkastelun näkökulmana oli opettajien aikaisempi kokemus sijoitettujen lasten opettamisesta. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla, johon osallistui kuusi erityisluokanopettajaa ja yksi luokanopettaja (N=7).
Tutkimustulosten mukaan sijoitettujen lasten koulunkäynnin kuvaamiseen vaikutti opettajien kokemuksen määrä sijoitetuista oppilaista. Erityisesti ne opettajat, joilla oli ollut sijoitettuja lapsia luokassa, kertoivat sijoitettujen lasten koulunkäynnin olevan haasteellisempaa muihin oppilaisiin verrattuna. Koulunkäynnin haasteellisuus on seurausta koulunkäynnin ongelmista. Sijoitettujen lasten koulunkäynnin ongelmat liittyvät oppimisvaikeuksiin, tarkkaavaisuuden säätelyyn ja ylläpitämiseen, kielellisiin erityisvaikeuksiin sekä sosiaalisiin ja emotionaalisiin vaikeuksiin. Opettajien mukaan tärkeimpiä asioita sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukemisen kannalta ovat moniammatillinen yhteistyö, kasvatuskumppanuus, erityisen tuen muoto ja opettaja- oppilassuhde.
Tutkimustulokset osoittavat, että sijoitettujen lasten kouluongelmat ovat moninaisia ja niiden määrä vaihtelevat. Tästä johtuen lapsen tuen tarpeiden arviointi ja yhteistyö lapsen huoltajien kanssa on erittäin merkityksellistä heti koulupolun alkuvaiheessa.