Muuttuva vanhemmuus 1900-luvulla. Vanhemmuuden tehtävät ja niissä tapahtunut muutos kansalaisjärjestöjen julkaisemissa pienten lasten kasvatus- ja hoito-oppaissa aikavälillä 1894-2002
Kivistö, Reetta (2017-01-04)
Muuttuva vanhemmuus 1900-luvulla. Vanhemmuuden tehtävät ja niissä tapahtunut muutos kansalaisjärjestöjen julkaisemissa pienten lasten kasvatus- ja hoito-oppaissa aikavälillä 1894-2002
Kivistö, Reetta
(04.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata ja jäsentää vanhemmuutta 1900-luvun eri vuosikymmenillä sekä havainnollistaa vanhemmuudessa tapahtuneita muutoksia. Tutkin vanhemmuuden muutoslinjoja tarkastelemalla vanhemmuuden tehtävänantoja ja edellytyksiä suomalaisten kansalaisjärjestöjen julkaisemissa pienten lasten kasvatus- ja hoito-oppaissa aikavälillä 1894-2002. Oppaita tutkimusaineistoon valikoitui yhteensä 68 kappaletta. Tutkimus oli menetelmiltään laadullinen. Aineiston analyysissä käytin temaattisen sisällönanalyysin ja historiallistavan lukutavan menetelmiä.
Vanhemmuus hahmottui aineistosta kahden eri tehtäväalueen kautta, jotka nimesin hoidon ja huolenpidon sekä kasvatuksen tehtäväalueeksi. Hoidon ja huolenpidon alueella vanhemmuuden tehtävänannoissa korostui vuosisadan alkuvuosikymmenillä lapsen hengen ja terveyden vaaliminen. Huomio kiinnittyi lapseen ja lapsen asemaan perheessä vanhemman vastuun ja uhrautuvan äidinrakkauden teeman kautta. Vuosisadan puolivälin tienoilta 1970-luvulle vanhemmuudessa korostui kehityspsykologian tuntemus, lapsen yksilöllisen kehityksen tarkkailu sekä kehitystä tukevien virikkeiden antaminen. 1970-luvulla huomio kiinnittyi kodin piiriä laajempien lapsiystävällisten kasvuympäristöjen tarjoamiseen ja 1980-luvulla perheen sisäiseen tunneilmapiirin vaalimiseen. Kasvatuksen tehtäväalueella vanhemmuuden tehtävänannoissa korostui vuosisadan vaihteessa tapojen ja taitojen opettaminen. Vuosisadan alkuvuosikymmenillä keskusteltiin kiivaasti kasvatuksen tavoitteista ja käytänteistä erityisesti kurinpitoon liittyen. Aineistossa näkyvät jo lapsimyönteisemmät näkemykset. 1920-luvulta lähtien aineistossa nousee esiin vanhemmuuden merkitys lapsen persoonallisuuden syntyyn. 1940- ja 1950-luvulla vanhemmuudessa korostui lapsen kasvun tukeminen hänen yksilöllisten ominaisuuksiensa mukaan sekä perusturvan ja kiintymyssuhteen tarjoaminen. 1970-luvulla vanhemmuudelta edellytettiin tasavertaisen vuorovaikutuksen taitoja, ja 1980-luvulla katse kääntyi kohti tunnetaitoja. 2000-luvun vaihteeseen tullessa etualalle nousevat lapsen oikeudet ja vanhemmuuden vastuun kysymykset muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa vanhemmuutta jaetaan myös yhteiskunnan kanssa.
Tutkimuksen perusteella vanhemmuuden tehtävänannot ovat lapsitiedon, lapsikeskeisyyden ja yhteiskunnan monimuotoistumisen myötä lisääntyneet, ja vanhemman vastuu tältä osin kasvanut. 1900-luvun aikana kehittyneet perhepoliittiset palvelut ja etuudet ovat kuitenkin vuosisadan loppupuolella joutuneet erilaisten säästötoimenpiteiden kohteeksi. Tutkimusaineistossa tämä näkyy lisääntyneenä huolena lapsista yhteiskunnassa, jonka eriarvoistuminen muokkaa myös vanhemmuutta.
Vanhemmuus hahmottui aineistosta kahden eri tehtäväalueen kautta, jotka nimesin hoidon ja huolenpidon sekä kasvatuksen tehtäväalueeksi. Hoidon ja huolenpidon alueella vanhemmuuden tehtävänannoissa korostui vuosisadan alkuvuosikymmenillä lapsen hengen ja terveyden vaaliminen. Huomio kiinnittyi lapseen ja lapsen asemaan perheessä vanhemman vastuun ja uhrautuvan äidinrakkauden teeman kautta. Vuosisadan puolivälin tienoilta 1970-luvulle vanhemmuudessa korostui kehityspsykologian tuntemus, lapsen yksilöllisen kehityksen tarkkailu sekä kehitystä tukevien virikkeiden antaminen. 1970-luvulla huomio kiinnittyi kodin piiriä laajempien lapsiystävällisten kasvuympäristöjen tarjoamiseen ja 1980-luvulla perheen sisäiseen tunneilmapiirin vaalimiseen. Kasvatuksen tehtäväalueella vanhemmuuden tehtävänannoissa korostui vuosisadan vaihteessa tapojen ja taitojen opettaminen. Vuosisadan alkuvuosikymmenillä keskusteltiin kiivaasti kasvatuksen tavoitteista ja käytänteistä erityisesti kurinpitoon liittyen. Aineistossa näkyvät jo lapsimyönteisemmät näkemykset. 1920-luvulta lähtien aineistossa nousee esiin vanhemmuuden merkitys lapsen persoonallisuuden syntyyn. 1940- ja 1950-luvulla vanhemmuudessa korostui lapsen kasvun tukeminen hänen yksilöllisten ominaisuuksiensa mukaan sekä perusturvan ja kiintymyssuhteen tarjoaminen. 1970-luvulla vanhemmuudelta edellytettiin tasavertaisen vuorovaikutuksen taitoja, ja 1980-luvulla katse kääntyi kohti tunnetaitoja. 2000-luvun vaihteeseen tullessa etualalle nousevat lapsen oikeudet ja vanhemmuuden vastuun kysymykset muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa vanhemmuutta jaetaan myös yhteiskunnan kanssa.
Tutkimuksen perusteella vanhemmuuden tehtävänannot ovat lapsitiedon, lapsikeskeisyyden ja yhteiskunnan monimuotoistumisen myötä lisääntyneet, ja vanhemman vastuu tältä osin kasvanut. 1900-luvun aikana kehittyneet perhepoliittiset palvelut ja etuudet ovat kuitenkin vuosisadan loppupuolella joutuneet erilaisten säästötoimenpiteiden kohteeksi. Tutkimusaineistossa tämä näkyy lisääntyneenä huolena lapsista yhteiskunnassa, jonka eriarvoistuminen muokkaa myös vanhemmuutta.