Verotuksen vaikutus työn tarjontaan

Abstract

Edward C. Prescott esittää vuonna 2004 julkaistussa tutkimuksessaan matemaattisen mallin, jonka avulla erojen Yhdysvaltojen ja Euroopan työtunneissa voidaan esittää johtuvan lähes ainoastaan Euroopan tiukemmasta verotuksesta. Prescottin tutkimus nostatti viime vuosikymmenellä taloustieteilijöiden keskuudessa laajan keskustelun verotuksen työllisyysvaikutuksista. Aihetta on kuitenkin tarpeellista tarkastella päivitetyn aineiston avulla, sillä aihe on taas varsin ajankohtainen. Työllisyystilanne Suomessa on hälyttävän heikko. Suomen työllisyysaste on selvästi muita Pohjoismaita alhaisempi, ja ero on muutamina viime vuosina vain kasvanut. Tämän tutkielman pääasiallisena tutkimuskysymyksenä onkin selvittää, miten verotus vaikuttaa työn tarjontaan, ja olisiko työllisyystilannetta mahdollista parantaa verotusta keventämällä. Lisäksi Prescottin mallia testataan yksinkertaistetusti tilastollisin menetelmin.

Pääasialliseen tutkimuskysymykseen haetaan vastausta empiirisen analyysin avulla. Tutkimusaineistona on paneeliaineisto kaikkien 34 OECD-maan kokonaisveroasteista ja työikäistä kohden lasketuista viikkotyötunneista vuosilta 1970 - 2014. Lisäksi, koska testataan yksinkertaistetusti Prescottin mallia, on aineistossa mukana myös vastaavat tiedot kokonaiskulutuksen bruttokansantuoteosuuksista. Tutkimusmenetelmänä on kiinteiden vaikutusten regressioanalyysi, jossa viikkotyötunteja selitetään kokonaisveroasteen avulla. Tämän lisäksi testataan erikseen myös yksinkertaistetusti Prescottin mallia ottamalla mukaan kontrollimuuttujaksi kulutuksen bruttokansantuoteosuus.

Tutkimustulosten mukaan viikkotyötuntien ja kokonaisveroasteen välillä vallitsee voimakas tilastollisesti erittäin merkitsevä negatiivinen korrelaatio. Tulosten valossa verotuksen keventäminen olisi varteenotettava vaihtoehto Suomen heikon työllisyystilanteen parantamiseksi. Tulokset eivät kuitenkaan ole yhtä voimakkaita, kuin esimerkiksi Prescottin. Tämä saattaa osittain selittyä sillä, että Prescottin mallin mukaan viikkotyötunnit riippuvat negatiivisesti myös kulutuksen bruttokansantuoteosuudesta. Myös tämän tutkielman tulosten mukaan viikkotyötuntien ja kulutuksen bruttokansantuoteosuuden välillä vallitsee tilastollisesti erittäin merkitsevä negatiivinen korrelaatio.