”Oman kylän poikii” – Musiikin yhteisöllinen harrastaminen varsinaissuomalaisissa rock-skeneissä
Mistola, Juhani (2017-01-13)
”Oman kylän poikii” – Musiikin yhteisöllinen harrastaminen varsinaissuomalaisissa rock-skeneissä
(13.01.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701131136
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701131136
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkastelee musiikin harrastamista varsinaissuomalaisissa rock-musiikkiskeneissä vuosina 1997–2006 ja 2011–2016. Pyrkimyksenä on selvittää, millaisia yhteisöllisen musiikin harrastamisen muotoja esiintyy varsinaissuomalaisissa rock-musiikkiskeneissä, mitä ilmiöitä toimintaan kytkeytyy ja miten skenen eri toimijat vaikuttavat siihen.
Tutkimus soveltaa akateemisia skeneteorioita, sosiomusiikillisten ryhmien teoriaa sekä seligregaatin, aksigregaatin ja aggregaatin käsitteitä etnografisesta tutkimuksessa ja etnomusikologiassa käytettyjen metodien kautta. Haastattelututkimuksen aineistona käytetään 14 henkilön yksittäis- ja ryhmähaastatteluja sekä 10 henkilön käymiä julkisia paneelikeskusteluja. Aihetta tarkastellaan kolmen tapaustutkimuksen (Turun rock-skene 1997–2006, Turun rock-skene 2011–2016 ja Nousiaisten rock-skene 1997–2006) kautta. Eri aikoihin ja paikkoihin sijoittuvia skenejä vertaillaan keskenään soveltuvin osin.
Musiikin harrastaminen Turun ja Nousiaisten rock-skeneissä on monipuolista. Skenen eri toimijat, esimerkiksi muusikot, yleisö tai kaupunki, voivat vaikuttaa muihin toimijoihin ja skenen toimintaan positiivisesti tai negatiivisesti. Tutkimuksessa havaitsin, että musiikin yhteisöllinen harrastaminen jäsentyy skeneiksi, sosio-musiikillisiksi ryhmiksi ja seligregaateiksi, aksigregaateiksi tai aggregaateiksi. Eri teorioita yhdistelemällä on mahdollista todeta, että skene on musiikin kautta jäsentyvä, tietyssä tilassa toimiva liukuvarajainen yhteisö.
Tutkimus soveltaa akateemisia skeneteorioita, sosiomusiikillisten ryhmien teoriaa sekä seligregaatin, aksigregaatin ja aggregaatin käsitteitä etnografisesta tutkimuksessa ja etnomusikologiassa käytettyjen metodien kautta. Haastattelututkimuksen aineistona käytetään 14 henkilön yksittäis- ja ryhmähaastatteluja sekä 10 henkilön käymiä julkisia paneelikeskusteluja. Aihetta tarkastellaan kolmen tapaustutkimuksen (Turun rock-skene 1997–2006, Turun rock-skene 2011–2016 ja Nousiaisten rock-skene 1997–2006) kautta. Eri aikoihin ja paikkoihin sijoittuvia skenejä vertaillaan keskenään soveltuvin osin.
Musiikin harrastaminen Turun ja Nousiaisten rock-skeneissä on monipuolista. Skenen eri toimijat, esimerkiksi muusikot, yleisö tai kaupunki, voivat vaikuttaa muihin toimijoihin ja skenen toimintaan positiivisesti tai negatiivisesti. Tutkimuksessa havaitsin, että musiikin yhteisöllinen harrastaminen jäsentyy skeneiksi, sosio-musiikillisiksi ryhmiksi ja seligregaateiksi, aksigregaateiksi tai aggregaateiksi. Eri teorioita yhdistelemällä on mahdollista todeta, että skene on musiikin kautta jäsentyvä, tietyssä tilassa toimiva liukuvarajainen yhteisö.