Arkistojen kätköistä: Merikarvian kuntaa muokanneet poliittiset päätökset vudesta 1947 vuoteen 2016
Tuomela, Eeva (2017-01-13)
Arkistojen kätköistä: Merikarvian kuntaa muokanneet poliittiset päätökset vudesta 1947 vuoteen 2016
Tuomela, Eeva
(13.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielma on osa Merikarvian kunnasta tehtävää moninäkökulmaista tutki-mushanketta. Hanke tuottaa Merikarvian kunnalle historiateoksen 1800-luvun lopulta tähän päivään.
Tutkielma käsittelee Merikarvian kunnan muuttumista sotien jälkeisestä ajasta vuoteen 2016 keskittyen arkisto-aineiston käsittelyyn ja siitä tehtyihin tulkintoi-hin tutkimuskirjallisuuden ohella.
Tutkielman tavoitteena on muodostaa kuva kunnan päätöksistä ja taustalla olevista prosesseista, joiden avulla kuntaan tuotetaan lisää hyvinvointia. Ta-voitteena on konkreettisin esimerkein osoittaa, miten hyvinvointi näyttäytyy kuntalaisten, myös ulkopaikkakuntalaisten, arkipäivässä. Tutkielmassa hae-taan selityksiä väkiluvun vähenemiselle sekä poliittiselle liikehdinnälle paikal-lisesti, mutta huomioon otetaan valtakunnalliset ja globaalit muutokset selitys-ten antajina.
Kuntahistorian tutkija tekee monialaista tutkimusta, sillä tutkielmassa on politii-kan lisäksi mukana tilastotiedettä, arkeologiaa sekä sosiaali- ja yhteiskuntatie-dettä. Tutkielma avaa täten ovia moniin eri tieteisiin.
Merikarviasta muodostuu tutkielman avulla kuva itsenäisestä kunnasta, jonka päätöksenteko pöytäkirjojen antaman kuvan mukaan vaikuttaa rauhalliselta ja lähes yksimieliseltä ilman tunteenpurkauksia. Kun tutkimusajankohta lähestyy uutta vuosituhatta, tulevat erilaiset kuntien yhteiset liitot keskiöön. Liittojen avulla kunnat ovat järjestäneet palveluitaan eri tavoin.
Käynnissä oleva valtakunnallinen kuntauudistus voidaan kokea uhkana tai mahdollisuutena, mutta Merikarvian kunnan tavoitteena on pitää vuonna 2018 kunnan 150-vuotisjuhlat itsenäiselle kunnalle.
Tutkielma käsittelee Merikarvian kunnan muuttumista sotien jälkeisestä ajasta vuoteen 2016 keskittyen arkisto-aineiston käsittelyyn ja siitä tehtyihin tulkintoi-hin tutkimuskirjallisuuden ohella.
Tutkielman tavoitteena on muodostaa kuva kunnan päätöksistä ja taustalla olevista prosesseista, joiden avulla kuntaan tuotetaan lisää hyvinvointia. Ta-voitteena on konkreettisin esimerkein osoittaa, miten hyvinvointi näyttäytyy kuntalaisten, myös ulkopaikkakuntalaisten, arkipäivässä. Tutkielmassa hae-taan selityksiä väkiluvun vähenemiselle sekä poliittiselle liikehdinnälle paikal-lisesti, mutta huomioon otetaan valtakunnalliset ja globaalit muutokset selitys-ten antajina.
Kuntahistorian tutkija tekee monialaista tutkimusta, sillä tutkielmassa on politii-kan lisäksi mukana tilastotiedettä, arkeologiaa sekä sosiaali- ja yhteiskuntatie-dettä. Tutkielma avaa täten ovia moniin eri tieteisiin.
Merikarviasta muodostuu tutkielman avulla kuva itsenäisestä kunnasta, jonka päätöksenteko pöytäkirjojen antaman kuvan mukaan vaikuttaa rauhalliselta ja lähes yksimieliseltä ilman tunteenpurkauksia. Kun tutkimusajankohta lähestyy uutta vuosituhatta, tulevat erilaiset kuntien yhteiset liitot keskiöön. Liittojen avulla kunnat ovat järjestäneet palveluitaan eri tavoin.
Käynnissä oleva valtakunnallinen kuntauudistus voidaan kokea uhkana tai mahdollisuutena, mutta Merikarvian kunnan tavoitteena on pitää vuonna 2018 kunnan 150-vuotisjuhlat itsenäiselle kunnalle.