”GRIEF BECOMES A WINDOW” Trauma, yhteisöllisyys ja voimaantuminen Andrea Gibsonin spoken word -runoudessa
Eeve, Samu (2017-01-16)
”GRIEF BECOMES A WINDOW” Trauma, yhteisöllisyys ja voimaantuminen Andrea Gibsonin spoken word -runoudessa
Eeve, Samu
(16.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Yhdysvaltalainen Andrea Gibson (1975–) on spoken word -runoilija, aktivisti sekä poetry slam -voittaja, jolla on takanaan pitkä ura esitetyn runouden parissa. Gibsonilta on ilmestynyt lukuisia äänilevyjä sekä painettuja runokokoelmia, joista oman tutkielmani kannalta tärkeimpiä ovat juuri nämä painetut kokoelmat Pole Dancing to Gospel Hymns (2008), The Madness Vase (2011) sekä Pansy (2015). Gibsonin runous käsittelee usein erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämää sekä yhteiskunnallisesti ja sosiaalipoliittisesti arkoja aiheita kuten seksuaalista väkivaltaa, sotaa, rasismia, homo- ja transfobiaa sekä luokkayhteiskuntaa.
Spoken word -runous on Yhdysvalloista lähtenyt esitetyn runouden laji. Taustalla vaikuttavat 80-luvun puolessa välissä alkaneet poetry slam -kilpailut, jossa tuomareina toimivat yleisöstä sattumanvaraisesti valitut ihmiset. Spoken word -runous puolestaan on kilpailuelementistä irrotettua esitettyä runoutta. Vaikka ilmiö nousi yleiseen tietoisuuteen vasta 80–90-lukujen taitteessa, vaikuttavat taustalla vahvasti erilaiset suullisen perinteen traditiot lukuisten vähemmistöjen kuten Amerikan alkuperäiskansojen ja afrikkalaisamerikkalaisten kulttuureissa. Spoken word -runouden keskeisimpiä elementtejä ovat yleisön ja esiintyjän vuorovaikutus, tarinankerronta, identiteetin performanssi sekä äänen antaminen marginaalisille ihmisryhmille.
Tutkielmani keskittyy Gibsonin traumakokemuksia käsitteleviin runoihin ja siihen, miten niiden esittäminen luo yhteisöllisyyttä sekä voimaannuttaa yleisön jäseniä. Traumarunot liitän osaksi Kalí Talin tutkimaa traumakirjallisuutta, ja niillä kritisoidaan niin kollektiivisen trauman käsitettä kuin kulttuurisesti hyväksyttyjä trauman käsittelytapoja. Työni käsittelee myös tunteiden poliittisuutta Sara Ahmedin ajatusten pohjalta sekä valittujen perheiden tematiikkaa Kath Westonin tutkimuksiin nojaten. Etualalle nousee traumakokemusten yhteisöllinen käsittely sekä yhteisön paikka voimaantumisen edesauttajana.
Gibsonin runouden taustalla vaikuttaa vahvasti toiveikkuuden sanoma, ja hänen tuotantonsa sekä erityisesti hänen runoesityksensä tähtäävät aktiivisesti yleisön voimaannuttamiseen sekä yhteisöllisyyden tilojen luomiseen. Spoken word –runous muodostuu hänen kauttaan poliittista toimintaa tekeväksi liikkeeksi, joka pyrkii vaikuttamaan sosiopoliittisiin epäkohtiin runouden kautta.
Spoken word -runous on Yhdysvalloista lähtenyt esitetyn runouden laji. Taustalla vaikuttavat 80-luvun puolessa välissä alkaneet poetry slam -kilpailut, jossa tuomareina toimivat yleisöstä sattumanvaraisesti valitut ihmiset. Spoken word -runous puolestaan on kilpailuelementistä irrotettua esitettyä runoutta. Vaikka ilmiö nousi yleiseen tietoisuuteen vasta 80–90-lukujen taitteessa, vaikuttavat taustalla vahvasti erilaiset suullisen perinteen traditiot lukuisten vähemmistöjen kuten Amerikan alkuperäiskansojen ja afrikkalaisamerikkalaisten kulttuureissa. Spoken word -runouden keskeisimpiä elementtejä ovat yleisön ja esiintyjän vuorovaikutus, tarinankerronta, identiteetin performanssi sekä äänen antaminen marginaalisille ihmisryhmille.
Tutkielmani keskittyy Gibsonin traumakokemuksia käsitteleviin runoihin ja siihen, miten niiden esittäminen luo yhteisöllisyyttä sekä voimaannuttaa yleisön jäseniä. Traumarunot liitän osaksi Kalí Talin tutkimaa traumakirjallisuutta, ja niillä kritisoidaan niin kollektiivisen trauman käsitettä kuin kulttuurisesti hyväksyttyjä trauman käsittelytapoja. Työni käsittelee myös tunteiden poliittisuutta Sara Ahmedin ajatusten pohjalta sekä valittujen perheiden tematiikkaa Kath Westonin tutkimuksiin nojaten. Etualalle nousee traumakokemusten yhteisöllinen käsittely sekä yhteisön paikka voimaantumisen edesauttajana.
Gibsonin runouden taustalla vaikuttaa vahvasti toiveikkuuden sanoma, ja hänen tuotantonsa sekä erityisesti hänen runoesityksensä tähtäävät aktiivisesti yleisön voimaannuttamiseen sekä yhteisöllisyyden tilojen luomiseen. Spoken word –runous muodostuu hänen kauttaan poliittista toimintaa tekeväksi liikkeeksi, joka pyrkii vaikuttamaan sosiopoliittisiin epäkohtiin runouden kautta.